Sanna Ukkolalla on ongelma – tämä on havainnut, että kouluissa pakkosyötetään ideologiaa! Tarkemmin sanottuna ongelmana on, että osassa päiväkoteja kokeillaan vegaaniruokaa ja että koululaisille on jaettu feminismistä kertova kirjanen. ”Miksi ideologiat valtaavat alaa päiväkodeissa ja kouluissa? Miksi opinahjot pitää politisoida?”, Ukkola kysyy, huutavan äänenä korvessa.

Olisipa kiinnostavaa nähdä se koulu, jossa ei ole mitään ideologiaa tai ismejä. Ainakaan siellä varmaan ei laulettaisi Maamme-laulua tai lippulaulua, saati vedettäisi lippua salkoon – sehän on nationalismia tai patriotismia. Uskontokin voidaan nähdä aatteena, joten sekin jäisi pois – tosin voisiko jäädä sittenkään, ismihän se on ateismikin? Yrittäjyyskasvatus tietysti jäisi pois kapitalismina, mutta eikö koko peruskoulun lähtökohta ole kasvanut siitä, mitä sosialistinen liike on ajanut? Vaikeuksia, vaikeuksia!

Ehkäpä kyse on vain siitä, että ”pakkosyöttäminen”-sanasta saa hienon sanaleikin päiväkotilaisten ruokavalion suhteen. Tämä kaatuu siihen, että päiväkotilaisten on ennenkin pitänyt syödä sitä, mitä on tarjolla, ja tämä aika usein ainakin omina vuosinani oli lihatonta, jolleivat tarhan hoitajat sitten salaa lisänneet kaurapuuroihini sianläskiä. Eikö kuitenkin lasten ruokavalioiden politisoinnista löydy kuitenkin pitempiaikainenkin esimerkki kuin osan kouluja vegaanikokeilu – se, että laktoosi-intolerantin kansan koululaisille vuodesta toiseen kampanjoidaan maitoa koulun seinät täyttävillä julisteilla, ilman muuta olennaista terveydellistä syytä kuin Valion liiketaseen terveys?

Ideologiat täyttävät koulumme, eikä se väärin ole, jos ei oikeinkaan – se vain on läpi-ideologisessa yhteiskunnassa normitila. Siinä, miten vahvasti niitä edistetään, on kuitenkin tietty ero. Paradoksaalista onkin, että ne ideologiat, joita yhteiskunta koulujen kautta vahvimmin koululaisten päähän ajaa, ovat juuri niitä, joista älähdetään vähiten – koska patriotismin ja maitonormin tavoin ne ovat niitä, jotka on jo ajettu yhteiskuntaan niin vahvasti että niitä ei enää pidetä ideologioina vaan itsestäänselvyytenä. Ne ideologiat, joista älähdetään, kuten veganismi ja feminismi, taas ovat vielä melko tuoreita ja outoja tapauksia, joten juuri ne havaitaan – ja niitä myös keksitään erikseen ideologiaksi nimittää.