Ylikansallisen terveysbisneksen äänitorven Talouselämän päätoimittaja ampuu kovilla soteuudistusta (14.5.21). Lehti on raportoinut vuosittain, miten yksityinen, keskittynyt ja miltei määräävään markkina-asemaan päässyt kolmen kerho: Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna ovat yritysostoin paisuneet, menestyneet ja saaneet ylikansallisen pääoman kiinnostumaan suomalaisten sotemarkkinoiden korkeista katteista.
Nyt sote on tehnyt lehden mukaan kuperkeikan. Päätoimittaja Jussi Kärki siteeraa pormestari Vapaavuorta kutsumalla soteuudistusta ”jälki-DDR:läiseksi” malliksi. Siinäpä vitsin murjaisi 50 vuoden takaa.
Niin uskollinen päätoimittaja Kärki on taustavoimilleen, että ylpeilee Mehiläisen ja kumppaneiden pärjäävän ilman soteakin. Niinpä sotea ei enää tarvita. Sehän on kuntavaaleihin valmistautuvan kokoomuksenkin vaalikampanjan perusviesti – jatkaa vanhaa himmelimallia, jonka vallitessa sotebisnes etenee.
Saman päivän Lääkärilehdessä Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä kertoo, miten yleislääketieteen suosio on kasvanut huimasti lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Alalle on erikoistumassa hänen mukaansa 1500 lääkäriä nyt ja suosio on kasvanut eksponentiaalisesti. Syyksi hän selittää onnistuneen alan koulutusjärjestelmän. ”Jokaisella nuorella lääkärillä on oma nimetty ohjaaja ja erikoistuvalla kouluttaja”, kertoo Pitkälä. Tämän päivän Yleislääketieteen professorit näkevät soteuudistuksessa mahdollisuuden ratkaista kriisiytyneen perusterveydenhuollon kriisin perussyy, ali resurssoinnista johtunut hoidon jatkuvuuden katoaminen. Yleislääkärin tärkein työkalu on potilaan ja lääkärin vuorovaikutus. Sen täytyy olla elävä kontakti ei etäkontakti. Sitä voi kuitenkin nykyisen digitalisaation suomat mahdollisuudet täydentää. Pitkälä liputtaa omalääkärijärjestelmään palaamisen puolesta.
Järjestelmä purettiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Se johti perusterveydenhuollon kriisiin ja terveysbisneksen paisumiseen, mitä olen kuvannut laajemmin Sotepamfletissani.
Optimismia herättää se, että 1980-1990-luvuilla syntyneen nuoren lääkärisukupolven maailmankuva on muuttunut ”bisnes ensin” ajattelusta ”terveys ensin” ajatteluksi, mihin korona opetti kaikkia maailman ihmisiä suomalaiset mukaan luettuina. Toki valtaosa lääkärikunnasta on aina ajatellut ammatillista vastuutaan ja kokenut päällimmäiseksi tehtäväkseen terveyden edistämisen.
1990-luvun laman jälkeen vain syntyi ns. ”markkinarako” toimijoille, jotka ryhtyivät myymään kollegojaan kunnille firmojensa kautta työvoimaksi rahastaen kuntia välissä. Kuntahallinnon alasajo kokonaisvaltaisena toimijana oli uusliberalistinen muoti-ilmiö, mikä johti laajojen konsulttiarmeijoiden syntyyn kuntahallinnon ulkopuolelle. Yhtenä ilmiönä tässä kokonaisuudessa olivat ”kokonaisulkoistukset”, joiden seurauksena yksityinen sotebisnes eteni. Kun se havittelee määräävää markkina-asemaa, on seuraava askel ”Mehiläisvetoiset yhteisyritykset” kuten Harjun Terveys Oy Lahdessa. Kun kuntalainen ottaa yhteyttä kuntapalveluja tuottavaan digiklinikkaan, tapahtuu ohjaus ”Oma Mehiläinen” palveluun eli Mehiläisen digiklinikkaan, mistä aikoja annetaan Mehiläisellä vastaanottoa pitäville yksityislääkäreille.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä valmisteli ilmiöstä valtuustokysymyksen ” Tilanne ei myöskään näytä kilpailulainsäädännön mukaiselta: Julkinen terveydenhuolto ohjaa asiakkaita suoraan yhdelle toimijalle.”
Kiinnostuksella odotamme, mitä Lahden kaupunginhallitus kysymykseen vastaa. Tuleeko vähemmistöosakkailla, eli julkisella sektorilla olemaa vaikutusvaltaa julkisia kuntapalveluja ja tulevaisuuden hyvinvointialueen julkisia palveluita tuottavaan yritykseen sitä vertaa, että kilpailulainsäädäntöä noudatetaan, kun alueellinen monopoliasema on saavutettu.
Edelleen on olemassa mahdollisuus, että elokuussa 2020 Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän päätös Harjun Terveys Oy:n perustamisesta kaatuu valituksen ansiosta, sillä päätöksellähän ei ole edes lain voimaa, kun siitä on valitettu.
Ensi askeleista jo näemme, että Päijät-Soten yhteisyritysmalli on kaukana siitä mihin soteuudistus tähtää perusterveydenhuollossa. Uudistus tähtää – aitoon potilas – lääkäri suhteeseen ja terveys ensin toimintaan ilman keinottelua veromaksajien varoilla. Suomalainen lääkäreiden koulutusjärjestelmä tukee tätä ja nuoret lääkärit ovat asiasta innoissaan.