Anni Järvinen

Uudet kunnanvaltuustot valittiin viime keväänä, ja nyt syksyllä monissa kunnissa on käynnistynyt tai käynnistyy strategiatyö. Näin on myös meillä Joensuussa. Kuntastrategiat tehdään yleensä koko valtuustokaudeksi ja niitä voidaan tarkastella kauden puolivälissä. Kuntastrategiaa voisi verrata hallitusohjelmaan, sillä siinä linjataan neljän vuoden tärkeimmät tavoitteet.

Tasa-arvo on tärkeä osa kuntapolitiikkaa ja tasa-arvolaki velvoittaa kuntia edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Kunnissa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voi edistää monilla tavoilla. Yksi hyvä työkalu kuntien tasa-arvotyöhön on sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus. Sillä tarkoitetaan päätösten ja toimenpiteiden arviointia etukäteen siltä kannalta, millaisia vaikutuksia päätöksillä on eri sukupuoliin. Sama päätös voi vaikuttaa eri tavoin eri ihmisten arkeen ja elämään. Suvaus perustuu siihen, että sukupuolten välillä voi olla eroja ja nämä erot näkyvät palveluiden tarpeessa ja käytössä. Meneekö kuntasi kaikki urheiluseura-avustukset poikien jalkapallojoukkueille tai vaikeuttaako subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus erityisesti työtöntä yksinhuoltajaäitiä? Voitaisiinko nämä päätökset tehdä kaikki sukupuolet huomioiden? Suvauksessa etsitään sukupuolten välisiä palvelutarpeiden eroja ja huomioidaan ne asioiden valmistelussa ja tulevassa päätöksenteossa. Näin palveluita voidaan suunnata paremmin sinne, missä on eniten tarvetta.

Suvaus lisää päätöksenteon avoimuutta ja antaa päättäjille enemmän tietoa kuntalaisten tarpeista. Suvaus kannattaa tehdä aina, kun päätöksillä on vaikutusta ihmisiin – ja lähes kaikilla kuntatason päätöksillähän on. Sukupuolivaikutusten arvioinnin voi tehdä esimerkiksi kuntien strategioihin, niiden toimeenpano-ohjelmiin, vuosittaisiin talousarvioihin tai palveluverkkoratkaisuihin. Suvaus ei ole vaikeaa ja sen voi toteuttaa pienissä paloissa. Sukupuolivaikutusten arviointi on kunnissa viranhaltijan tehtävä. Päättäjien on puolestaan huolehdittava siitä, että sukupuolivaikutukset on arvioitu ja tuotu esiin päätöksiä tehtäessä. Jos suvausta ei ole tehty, tulee päätösesityksessä kertoa miksi se on jätetty tekemättä. Suvaus on ennakoivaa päätöksentekoa, siinä missä lapsi- tai ympäristövaikutusten arvioinnit.

Koulutus ja tiedon lisääminen esimerkiksi sukupuolivähemmistöistä on enemmän kuin tarpeen sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille. Vai kuinka moni julkisen liikuntatilan suunnittelusta vastaava todella muistaa ottaa huomioon vaikkapa sen, missä pukuhuoneessa transihminen tai intersukupuolinen voi vaihtaa vaatteensa? Sukupuolivaikutusten arvioinnista on saatavilla tietoa ja Kuntaliitto on julkaissut mm. Tasa-arvon käsikirjan kuntapäättäjille sekä Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön – tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin -oppaan [pdf]. Jokaisen uuden kuntapäättäjän on syytä tutustua näihin. Lisäksi omaan kuntaan voi vaatia koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista sekä luottamushenkilöille että viranhaltijoille. Helsingin yliopiston koordinoima TASOVA-hanke kouluttaa parhaillaan maakunnallisia tasa-arvo ja –yhdenvertaisuusasiantuntijoita, jotka voivat toimia paikallisella tasolla apuna esimerkiksi tällaisen asiantuntikoulutuksen tarjoajina.

Toivottavasti useissa Suomen kunnissa tartutaan suvaukseen näin strategiatyön alkuvaiheessa ja tulevissa talousarvioissa. Joissakin kunnissa, muun muassa Vantaalla ja Salossa on suvauksesta saatu jo hyviä kokemuksia, mutta työ ei ole vielä valmis. Suvaus on saatava osaksi kunnan normaalia valmistelutyötä koko Suomessa. Ensimmäinen tavoite voi hyvin olla päätös siitä, että sukupuolivaikutusten arviointi aloitetaan kuluvalla valtuustokaudella ja ulotetaan se kaikkiin hallintokuntiin. Kuntastrategioita laadittaessa voi nostaa esille vaikkapa yritysystävällisyyden ja joukkoliikenteen toimivuuden sukupuolivaikutukset tai sen, mitä aloja kunnan investoinnit työllistävät. Suomen kuntien on sitouduttava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen strategioissaan.

Anni Järvinen

Kirjoittaja on Vasemmistonaisten varapuhenainen sekä Joensuun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.