Kuntavaaleista on kulunut nyt reilu viikko. Tulos ei ollut vasemmistoliitolle toivotun kaltainen. Vaalien voittajia olivat oikeistopuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja Liike Nyt. Vaalien äänestysprosentti oli ennätysalhainen, 55,1 prosenttia. Näen, että oikeiston voittoa enemmän meidän pitäisi olla huolissamme äänestysprosentin alhaisuuden aiheuttamasta demokratiavajeesta. Nyt lähes puolien kuntalaisista näkemys kunnan päätöksenteosta jää vaaleissa kuulematta.
Vaikka vaalien tuloksessa on monia huolestuttavia piirteitä, niin tuloksista löytyy myös ilonaiheita. Naisten osuus valtuutetuista ylitti viimein 40 prosentin rajan. Nousua naisten osuudessa oli kuitenkin vain yksi prosenttiyksikkö. Naisten osuutta painaa alas perussuomalaiset, joiden valtuutetuista vain 21 prosenttia on naisia. Toisaalta vihreiden valtuutetuista naisia on 74 prosenttia. Vasemmistoliiton valtuutetuista oli naisia edellisellä valtuustokaudella hieman yli 40 %. Nyt naisten osuus vasemmistoliiton valtuutetuista on 48 prosenttia. Tämä on toiseksi eniten yhdessä SDP:n kanssa. Tästä tasa-arvon edistysaskeleesta meidän on syytä olla hyvin iloisia.
Vasemmistoliiton sisällä sukupuolijakaumassa on suht merkittäviä vaihteluja eri ikäryhmien välillä. Vanhemmissa ikäluokissa vasemmistoliitto on hyvin miehinen puolue. Tämä näkyy niin jäsenten kuin ehdokkaiden ja valittujen valtuutettujenkin sukupuolijakaumassa. Nuoremmissa, alle 45-vuotiaiden ikäluokissa, naisten ja miesten osuus on kohtalaisen tasainen. Alle 45-vuotiaista kuntavaaliehdokkaista naisia oli 50 % ja miehiä 47,5 %. Loput 2,5 % olivat vastanneet sukupuolekseen muu tai en halua vastata. Valituissa valtuutetuissa on tapahtunut naisistumisen lisäksi nuortumista. Monella erityisesti pienemmällä paikkakunnalla uusien ja nuorten ehdokkaiden löytäminen on haastavaa.
Valtakunnallisesti katsottuna tasa-arvo eteni, mutta joillain alueilla se myös taantui. Vaasan vaalipiirissä peräti 17 kunnassa miesten valta vahvistui. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vain 29,9 prosenttia uusista valtuutetuista on naisia. Vaalien jälkeen naisenemmistö on 29 kunnassa. Mukana on suuria kaupunkeja kuten Helsinki ja Espoo, mutta myös pieniä paikkakuntia kuten Siikainen ja Hankasalmi.
Tuleva valtuustokausi tulee olemaan monessa kunnassa haastava. Oikeiston ja tasa-arvovastaisten voimien saadessa lisää valtaa tulee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän politiikan tekeminen olemaan haasteellista. Olipa kyse taloudellisesta tasa-arvosta ja kaikkien oikeudesta laadukkaisiin peruspalveluihin tai sukupuolten tasa-arvon ja seksuaalisen tasavertaisuuden edistämisestä. Vasemmistolaiselle politiikalle ja tasa-arvotyölle on siis tilausta ehkä enemmän kuin koskaan.
Yhden asian soisin muuttuvan seuraavan neljän vuoden aikana, vaikka asia ei olekaan kunnanvaltuustojen päätettävissä: juridisia sukupuolia tulee saada järjestelmiin enemmän kuin kaksi. Nyt emme saa tietoa todellisesta sukupuolten tasa-arvosta, sillä sukupuolivähemmistöt jäävät tilastoista pimentoon.
Milla Pyykkönen
Kirjoittaja on vasemmistoliiton naispoliittinen asiantuntija.