Ainoa päivä vuodessa, jonka jokainen ihminen ympäri maailmaa voi kokea omakseen, on kansainvälinen työläisten päivä, Vappu. Se ei ole minkään maan, kansakunnan, vakaumuksen, etnisen ryhmän, puolueen, henkilön, kulttuurin tms. juhla. Toukokuun ensimmäinen on päivä, jonka riippumatta mistään edellä mainituista kuka tahansa missäpäin tahansa voi kokea omakseen.
Vappuna isänmaa, uskonto, kansakunta, etnisyys, ihonväri, sukupuoli, kulttuuri ja muu vastaava menettää merkityksensä ja väistyy kansainvälisyyden ja yhtenäisyyden tieltä. Millään muulla tekijällä ei ole merkitystä, kun työläiset ympäri maailma osoittavat kuinka he kaikki kuuluvat samaan luokkaan ja heillä on yhteinen tavoite saavutettavanaan.
Työläiset ympäri maailmaa valtaavat kadut ja yhteen ääneen tuovat nykyjärjestelmän epäkohdat esiin osoittaen, kuinka kapitalismi on valtaosan etuja vastaan. Työväenluokka, joka pyörittää yhteiskuntaa, joutuu itse sinnittelemään arkensa kanssa.
Tänä vuonna kansainvälistä työläistenpäivää vietetään tilanteessa, jossa kapitalismi hyökkää rankalla kädellä työläisiä vastaan. Jo saavutettuja etuja on joko karsittu tai ne ovat vaarassa jopa loppua kokonaan. Nykyjärjestelmällä ei ole mitään rajaa työväen luokan sortamiseksi ja sen rivien hajottamiseksi. Pääoman kasautumisen turvaamiseksi on turvauduttu kaikenlaiseen epäinhimillisyyteen, jopa terrorismiin.
Monen kertaan on osoitettu, että maailman jo olemassa olevat resurssit riittäisivät lopettamaan köyhyyden ja epätasa-arvon ja takaamaan hyvinvoinnin kaikille. Nykyjärjestelmän ylläpitämiseksi vaaditaan kuitenkin yhä suurempia luokkaeroja, ja täten omaisuus ja varat keskittyvät yhä enemmän harvalukuisille, samalla kun työläiset kohtaavat aina suurempia haasteita päivittäin.
Samalla kun vasemmisto ja ponnistelu sosialismin puolesta saavat maailmalla uutta nostetta, kapitalismi tekee kaikkensa tämän nujertamiseksi. Nationalismiin ja uskontojen vaikutusvaltaan on satsattu lähes kaikkialla. Tämän päivän työväenluokan yksi keskeisimmistä tavoitteista onkin vastustaa keinotekoisia ilmiöitä, joilla pyritään eristämään ihmiset toisistaan ja asettamaan heidät vastakkain.
Työläisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päästä eroon nykyisestä järjestelmästä. On todistettu moneen kertaan, että odotukset ja toiveet kapitalismin muuttumisesta parempaan suuntaan ovat turhia, ja että saavutukset, joista taistelun ja painostuksen tuloksena on mahdollista nauttia, voidaan hetkessä murentaa.
Tämä nurinkurinen maailma on asetettava paikoilleen. Kansainvälinen työläisten päivä on tämän taistelun symboli.