”Pidetään yhteisestä Suomestamme hyvää huolta, ja jätetään se hyvässä kunnossa myös tuleville sukupolville.” – pääministeri Juha Sipilä sanoi Facebook-sivuillaan.
YLE välittää suorana, kun juhlijat hienoissa puvuissa valuvat linnaan juhlimaan itsenäisyyspäivää. Saapuvien vieraiden kättely on vielä kesken, kun lähetys keskeytetään uutisten vuoksi.
Yksi uutisaihe on ruoan jakaminen vähävaraisille. Ruudussa näkyy pitkä jono. ”Kun on nälkä”, vastaa eläkeläinen Tellervo YLE:n toimittajan kysymykseen miksi hän on tullut ruokajonoon.
Kyseinen eläkeläinen on tuskin yksin tilanteensa kanssa. Hän kuuluu sukupolveen, joka rakensi hyvinvointiyhteiskunnan, taisteli sen puolesta ja loi maailmalla Suomelle mainetta maana, jossa yhteiskunta kantaa vastuuta ja toisista huolehditaan. Ja nyt he ovat itse niin ahdingossa, että joutuvat taistelemaan selviytymisestä.
Nämä kaksi kuvaa samalta päivältä kertovat kuinka epätasa-arvoinen nyky-yhteiskunta on. Se Suomi joka on maailmalla saanut mainetta tasa-arvoisuudestaan, on jäämässä historiaan pelottavan nopeasti. Aiemmin usein kuultua väitettä, ettei Suomi ole luokkayhteiskunta ei nykyhallituksen myötä kuule enää yhtä usein. Joillekin linnan juhlijoille tämä eläkeläisen kuvaama ahdinko ei vielä riitä, vaan suurempi leikkauspolitiikka on heidän pyrkimyksenään.
Tosin muutama päivää aikaisemmin pääministeri puhui Kainuun sanomien kolumnissaan eriarvoistumisesta ja mainitsi tiedossa olevan asian, että ”Kaikilla ihmisillä tässä maassa ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja se on otettava vakavasti.” Lisäksi Sipilä kertoi pitävänsä erittäin tärkeänä, että heikoimmista pidetään huolta ja toteaa: ”Siksi on entistä tärkeämpää, että me päättäjät olemme ajan tasalla suomalaisten arjesta. Kannustan myös teitä pitämään heikompien puolta ja niiden ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tehdä.”
Kunpa Sipilä avaisi hieman mitä hän oikeastaan tällä kauniilla sanoillaan tarkoittaa, sillä käytäntö on ollut juuri päinvastainen. Ihmiset ovat pitäneet heikompien puolta ja tuoneet eriarvoistumista kovaäänisesti esille esimerkiksi mielenosoituksissa joihin tuhannet ovat osallistuneet ja jyrkästi vastustaneet hallituksen leikkauspolitiikkaa. Valitettavasti hallitus ei ole ollut kuulevinaan heidän ääntään.
Sipilän hallituksella on ratkaisun avaimet mikäli se tosissaan on huolissaan ihmisistä, joilla ei mene hyvin. Muiden ei tarvitsisi pitää ääntä heikompien puolesta, jos heiltä ei evättäisi heille kuuluvia palveluita. Pääministerin ei tarvitsisi itse kolumnissa sanoa pitävänsä tärkeänä, että heikoimmista pidetään huolta, jos ihmiset voisimme todeta sen itse pääministerin puolesta.
Itsenäisyyspäivän kolmannessa kuvassa Helsingin sanomien nettisivun videopätkällä uusnatsit huutavat ”Eläköön kansallissosialismi!”. Miten Sipilän hallitus aikoo tähän suhtautua? Ei kuitenkaan tarvitse kannustaa muita vastustamaan, sillä Sipilän ja hallituksen juhliessa natseja vastaan osoitti mieltä toistakymmentä kertaa enemmän ihmisiä kuin mitä uusnatseja oli.
Hallituksella on mahdollisuus ensi vuonna Suomen täyttäessä 100 vuotta antaa vain yksi kuva Suomesta. Ja mitä pääministerin Facebook- tervehdyksen tulee, – ironista kyllä – se tapahtuisi parhaiten pysäyttämällä nykyhallituksen menon!