Lähi-idässä poliittiset tilanteet muuttuvat kovaa vauhtia. Alueen poliittiset liikkeet ovat odotusvaiheessa, valtiot lujittamassa asemiaan ja suurvallat kiirehtivät neuvotteluasemiin. Kaikki nämä voimat valmistautuvat ISISin jälkeiseen aikakauteen, sillä ISIS on ajettu ahtaalle ja sen vallan loppu on jos ei varmaa, niin ainakin hyvin todennäköistä. Muutos asettaa alueen maat ja suurvallat uudenlaisen tilanteeseen. Osanottajat valmistautuvat jo sotien ja suurtaistelujen jälkeen käytäviin neuvotteluihin ja jälkipuintiin.

Suurin muutos on Turkin siirtyminen Yhdysvaltain leiristä Venäjän leiriin. Turkki kykenee paremmin saavuttamaan intressejään Venäjän liittolaisena kuin Yhdysvaltain. Se hyötyy esim. Venäjän pakotteiden poistamisesta ja kurdiliikkeiden vahvemman aseman estämisestä. Vastapalveluksena Turkki ei enää vaadi Assadin väistymistä ja samalla katkaise huoltoyhteydet Syyrian hallinnon oppositioliikkeiltä ja Turkin rajoilla toimivilta tshetsheeni-kaukasialaisliikkeiltä.

Erdoganin politiikkana onkin ollut reagoida tilanteen mukaan. Vallankaappausyrityksen jälkeen Venäjän leirin valinta on ollut helpompaa, etenkin kun Erdogan ei vallankaappausyrityksen aikana saanut tukea yhteistyömailtaan. Poliittinen muutos Turkissa epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen on karu. Erdoganin hallinto on tehnyt juuri sellaisia kurinpito- ja puhdistusmuutoksia, joita yleensä nähdään vallankaappauksen jälkeen nousseelta uudelta hallitsijalta ja jotka kohdistuvat häntä vastustaneisiin.

Ahdistavien muutosten keskellä on kuitenkin havaittavissa valonpilkahdus: yhdessä Pohjois-Syyriaan perustetussa kantonissa on tehty paljon edistyksellisiä uudistuksia. En tarkoita, että allekirjoittaisin tai hyväksyisin kaikkia siellä tehtyjä asioita tai olisin samaa mieltä päätöksiä tehneiden tahojen kanssa, mutta paikassa, jossa käydään veristä sotaa ja jonka ympärillä taantumukselliset liikkeet ovat vallassa, esimerkiksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon julistaminen on äärettömän mahtava asia.

Suurvallat ja niiden liittolaisvaltiot ja poliittiset liikkeet panostavat nyt neuvotteluihin. Kiivaat taistelut Alepposta ovat valmistautumista neuvotteluihin, sillä Aleppon taistelujen voittaja lähtee neuvotteluihin huomattavasti paremmista asemista. Yhteistä kaikille näille tahoille on, että tavallisten ihmisten elämällä ei ole lainkaan merkitystä ja ne ovat kirjaimellisesti osoittaneet olevansa valmiita jatkuvasti uhraamaan ihmisiä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sodissa ja neuvotteluissa ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi eivät ole suurvaltojen ja niiden liittolaisten agendalla. Ennennäkemätön tragedia saattaa vielä olla edessä mikäli kaavailtu Mosulin vapauttaminen toteutuu suunnitellussa muodossa, sillä vaikka prosessia kutsutaan vapauttamiseksi se tarkoittaa käytännössä suurta tragediaa ja Mosulin tuhoamista maan tasalle. Tästä tulen kertomaan myöhemmin vielä yksityiskohtaisemmin lisää.

Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin osoittaneet, että järjestäytymällä ja yhteisvoimin voidaan saavuttaa paljon. Kobanen puolustaminen oli juuri tätä parhaimmillaan. Samalla kun suurvallat Yhdysvaltain johdolla väittivät että tarvitaan vuosia ISISin kukistamiseksi ja Erdogan ja Kerry kilpailivat siitä, kumpi ensin ilmoittaa Kobanen kaatumisesta, pysäyttivät kaupungin asukkaat ISISin ja samalla takasivat, että he itse osallistuvat suoraan päätöksentekoon.