Asiantuntijat ja asiaan perehtyneet ovat yksimielisiä siitä, että Vaasan keskussairaalan olisi syytä saada laajan päivystyksen status kolmantenatoista sairaalana Suomessa. Tämä siksi, että Vaasassa on huipputason sairaala, jonka potilasturvallisuus on huippuluokkaa, koska siihen ollaan panostettu. Lisäksi noin puolet sairaanhoitopiirin asukkaista on ruotsinkielisiä, ja sairaala toimiikin sujuvasti kahdella kielellä. Perustuslaki edellyttää, että palvelut on turvattava niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
Seinäjokisten hyvä asenne uuden kielen opiskelua kohtaan on ollut ihailtavaa. Kovin realistista ei tosin ole kuitenkaan olettaa, että ruotsinkielinen asiakas ja pari kielikurssia käynyt hoitaja ymmärtäisivät toisiaan hoitotilanteen vaatimalla tasolla.
Hallitus on päättänyt, että laajan päivystyksen sairaaloita tulee olla 12. Tässä halutaan pitäytyä perusteluista riippumatta. Julkisuuteen tulleiden lausuntojen mukaan kyse on pikku yksityiskohdasta isossa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden uudistuksessa. Kuitenkaan milloinkaan ei selitetä sitä miten suuri sote-kokonaisuus muuttuisi, jos luku 12 olisikin 13.
Vaasan keskussairaalan henkilökunnan osaamisen kehittämisen kannalta ei kyse ole pikkuasiasta. Sen ei tulisi olla muualla asuvillekaan pikku asia, sillä osaamista ja potentiaalia valuu hukkaan, jos Vaasan keskussairaala jää ns. b-luokan sairaalojen joukkoon. Osaaminen ei ainoastaan katoa Vaasan alueelta, vaan mahdollisesti myös kokonaan pois Suomesta, naapurimaa Ruotsiin, jossa lähin yliopistollinen sairaala sijaitsee. Jos hallitus todella ajattelisi kokonaisuutta, antaisi se Vaasan sairaalalle laajan päivystyksen statuksen.
Onkin outoa, että kaikki oppositiopuolueet ymmärtävät Vaasan hyödyn koko Suomelle, mutta hallituspuolueiden edustajat, Keskustan Pekka Puskaa ja Martti Taljaa lukuun ottamatta, eivät muka tätä ymmärrä. Lehtitietojen mukaan puoltajat vieläpä painostetaan unohtamaan perustellut näkemyksensä ja pakotetaan äänestämään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa laajaa päivystystä vastaan.
Kyse onkin todennäköisesti muusta kuin ymmärryksen puutteesta. Kyse ei myöskään voi olla kustannuksista, sillä niitä ei statuksen myöntämisestä aiheutuisi yhtään lisää.
Lääketieteen emeritusprofessori Rune Frants epäili Pohjalaisessa (2.10.2018), että kyse on suunnitelmasta yhdistää pohjalaiset maakunnat ja tehdä Seinäjoesta Pohjanmaan pääkaupunki. Varsinkin sosiaalisessa mediassa on spekuloitu sitä, että Seinäjoella on paremmat suhteet hallitukseen, ja siksi sitä suositaan.
Itseäni huolestuttaa erityisesti se, että osaamista aiotaan keskittää liiaksi. Voi olla ihan viisasta miettiä pohjalaisia maakuntia suurempana kokonaisuutena, mutta liika keskittäminen ei ole kenenkään eduksi. Osaamista täytyy vaalia ja kehittää, ei ajaa sitä alas. Palvelujen tulee palvella kaikkia alueen asukkaita, ei vain harvoja ja valittuja.
Tiettyjä erityisaloja voi olla viisasta keskittää, synergiaetujen ja kustannushyötyjen vuoksi, mutta Vaasan sairaalakysymyksessä ei ole kyse järkevästä keskittämisestä, vaan osaamisen haaskauksesta samalla, kun vaaranneta perustuslain takaama oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Myös HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja otti Lääkärilehdessä (5.10.2018) vahvasti kantaa Vaasan keskussairaalan aseman puolesta.
Kaikkein järkevintä olisi tarkastella alueen todellisia tarpeita ja osaamista. Tämä ihmeellinen, hallituksen harjoittama valtapeli tulee maallemme vielä erittäin kalliiksi. Vielä on kuitenkin mahdollista myöntää laajan päivystyksen status Vaasan keskussairaalalle ilman, että kenenkään tarvitsee menettää poliittisia kasvojaan.
Kuva: Pixabay