Näihin aikoihin useat ammattiliitot ja keskusjärjestöt pitävät kokouksia, joissa linjataan seuraavaa vuotta ja hyväksytään menneen vuoden toimintakertomukset ja tilit.

Hyvät, toiminnalliset, aktiiviset ja taloudellisesti viisaasti hoidetut vuodet ovat antaneet liiankin hyvät, tukevat ja turvalliset pohjat päättäjille. Kokouksiin valmistaudutaan rinta rottingilla puhumaan vaatimuksista, mitä työehtosopimuskierroksella tulisi neuvottelupöydässä saavuttaa ja ottaa ne selkävoiton meiningillä.

Ammattiliiton arvokkaimman päättäjän viittaa sovitellaan kuitenkin yhä useammin henkilöiden harteille, jotka ovat tutustuneet hyvin tarkkaan järjestönsä taloudelliseen tilanteeseen ja toimivat päättäessään omaa järjestöänsä taloudellisesti vahvistaen.

Vuonna 2016 työtaistelujen määrä oli historiallisen alhaisella tasolla, joten lakkoihin liittyvät kulut eivät ole taloutta rasittaneet. Työttömyys pysyi korkealla ja tulee vielä pysymään useamman vuoden, eli siihen henkilöstön ja muun toiminnan kulut on pitänyt ja pitää pystyä nopeasti sopeuttamaan. Henkilöstökustannusten osuus jäsenmaksutuloista ei ole kasvanut, jos ollaan itse noudatettu jäsenistölle tehtyjen työehtosopimusten linjaa.

Toiminnan varmistamisen tärkein osa on jäsenmaksutulot. Mikäli normaalina vuonna, jolloin työtaistelut eivät ole rasittaneet liiton taloutta, kuluja katetaan sijoitusrahastoista tai sijoitustoiminnan tuloista, ollaan heikoilla jäillä. Kysymys ei ole ainoastaan taloudesta vaan myös toiminnallisesta osuudesta. Useamman vuoden sijoitustoiminnalla hengittävä ammattiliitto rupeaa kääntymään toiminnallisesti sisäänpäin. Toiminta ei ole tuloksellista. Toiminta käpertyy sisäisiä kokouksia, palavereja, seminaaria ja tuloksettomia koulutuksia lisäävään toimintaan ja ammattiliitoille tärkein, eli laajeneminen ja kasvaminen työpaikkatasolla todellisuudessa unohtuu tai siihen ei jää aikaa. Usein tähän kierteeseen kuuluu jäsenmäärän lasku ja se kierre vielä kasvaa jos asiaa pyritään paikkaamaan jäsenmaksuja nostamalla.

Ammattiliiton päättäjän rooli on kaksiosainen, omalla työpaikalla ollaan luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja. Ammattiliiton hallituksen ja valtuuston jäsenenä rooli on erilainen, vastataan itse tiukasti taloudesta ja toiminnasta. Kuinka usein luottamusmiehenä, edes yt-neuvotteluissa vaaditaan, että yrityksen säästöistä tai sijoitustoiminnan tuotoista käytetään normaaliin vuosittaisiin toimintaa. Investointeihin kyllä, mutta miten normaalissa toiminnassa onnistuttaisiin esimerkiksi sopeuttamistoimia estämän sijoitustuottojen käyttämiseen vetoamalla. Työnantajan takkia onkin syytä sovitella aina ennen liiton hallinnon kokousta, ellei tule katsottua hiljaisesti pöydän pintaa silloin kuin pitäisi kovia taloudellisia ratkaisuja itse esittää tai päättää.

Ammattiiiton arvokas päättäjä on aktiivinen. Hän käyttää painokkaimmat, merkittävämmät puheenvuoronsa ja esityksensä järjestönsä taloudellisia asioita ja jäsenmäärän kasvua käsittelevissä kohdissa. Tämän jälkeen hänen esityksensä toiminnallisessa ja jäsenten työehtoja parantavissa asioissa on paljon tukevammalla ja turvallisemmalla pohjalla.