Vaalianalyytikot joutuvat 28.1.2018 uuden mielenkiintoisen tilanteen eteen. Suomessa järjestetään samana päivänä sekä presidentin vaalit että uusien, toimintansa aloittavien maakuntavaltuustojen vaalit.

Presidentin vaali kiinnostaa ihmisiä ja siksi äänestysprosenttikin nousee yleensä huomattavasti korkeammaksi kuin muissa vaaleissa. Tämähän on hieman huvittavaakin, eihän presidentti tee sellaisia päätöksiä, joilla olisi välittömiä merkittäviä vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kuntien valtuustot näitä päätöksiä tekevät, mutta sangen laiskasti ihmiset kuntavaaleissa äänestävät.

Presidentin vaali on voittajavaali. Äänet menevät suoraan ehdokkaalle, eikä ehdokas saa mitään hyötyä jollekin toiselle ehdokkaalle annetusta äänestä. Voittajaporukassa on mukava olla ja gallupkärjessä ollut ehdokas saaneekin näitä ”haluan olla voittajaporukassa”-ääniä merkittävästi. Toisaalta, jos ennakoidun voittajan naama ei miellytä, ei äänestetä välttämättä oman puolueen ehdokasta vaan sitä, jolla arvioidaan muista ehdokkaista olevan parhaat mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle voittajasuosikkia vastaan.

Presidentin vaaleissa äänestetään voittajaa tai vahvaa haastajaa, kuntavaaleissa naapuria tai työkaveria. Eduskuntavaali lienee monelle puoluevaali, jos kohta usein äänestetään ehdokastakin hänen henkilökohtaisen olemuksensa perusteella. Tällöinkin ehdokkaan puolueella lienee huomattavasti suurempi merkitys kuin kuntavaaleissa. Miten käy maakuntavaaleissa?

Varsinais-Suomesta valitaan 17 kansanedustajaa, maakuntavaltuutettuja ilmeisesti 79. Äänestetäänkö puoluetta vai naapuria? Miten toimitaan maaseudulla? Kuinka suurta kiinnostusta on saada maakuntavaltuutettu omasta kunnasta ja johtaako tämä äänten keskittämiseen yli puoluerajojen? Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia, sillä meillä ei ole aiempaa kokemusta maakuntavaaleista eikä ihmisten äänestyskäyttäytymisestä niissä. Ei myöskään siitä, millaiseksi maakuntavaalien äänestysprosentti tulee muodostumaan.

Meillä ei todellakaan ole kokemusta kaksien vaalien samanaikaisesta järjestämisestä. Vaikuttaako presidenttiehdokkaan puolue siihen, ketä maakuntavaaleissa äänestetään? Vaikuttaako maakuntavaltuustokandidaatille annettu ääni siihen, minkä puolueen presidenttiehdokas äänen saa? Käsittelevätkö äänestäjät näitä kahta vaalia täysin erillisinä tapahtumina? Tietoa aiheesta ei ole ennen tammikuun loppua.

Uudella maakuntavaltuustolla tulee olemaan erittäin merkittävä rooli. Maakunnan luottamushenkilöorganisaation muodostaminen mahdollisine lautakuntineen tai muine toimielimineen samoin kuin organisaation tehtävät ja päätösvaltuudet tulevat näillä näkymin jäämään maakuntavaltuustojen itsensä päätettäväksi. Ensimmäinen uusimuotoinen maakuntavaltuusto myös luo uuden maakunnan toimintatavat ja –kulttuurin, joita on todella vaikea muuttaa myöhemmin. Mikäli SOTE-uudistus toteutuu hallituksen kaavailemalla tavalla, SOTE-asioista päättäminen jää maakuntavaltuustojen vastuulle. Maakuntavaltuustoilla saattaakin tulevaisuudessa olla merkittävämpi rooli tavallisen ihmisen elämässä kuin kunnanvaltuustoilla.

Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö ei ole vielä virallisesti presidenttiehdokas. Mikäli hän kisaan ilmoittautuu, hän lienee selkeä ennakkosuosikki tehtävään. Mikäli Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen mielletään varteenotettavaksi toisen kierroksen vaihtoehdoksi Niinistölle, hän tulee todennäköisesti keräämään runsaasti ääniä yli puoluerajojen. Tämä taas mahdollisesti vaikuttaisi positiivisesti Vasemmistoliiton maakuntavaalitulokseen, mutta kuten edellä on todettu, aika näyttää toteutuvatko vaikutussuhteet vaaleissa tällä tavoin.

Joka tapauksessa 28.1. tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun punainen lyhty nousi Helsingin työväentalon torniin!