Koulutuksesta lähtee kaikki! Vanhenevalla Suomella ei ole varaa yhdenkään nuoren syrjäytymiseen. Koulupudokkuus ei koskaan synny yhdessä yössä. Eriarvoistumista voidaan ehkäistä. Laadukas ja maksuton varhaiskasvatus on koulutuksen perusta. Miksi ihmeessä päivähoidon pitäisi maksaa, kun peruskoulukin on maksuton?
Keskeisiä tavoitteita perusopetuksen kehittämisessä on syytä olla ryhmäkoon pienentäminen, riittävän erityisopetuksen saaminen ja oppilashuollon vahvistaminen. Näin uuden opetussuunnitelman tavoitteet voivat toteutua – kaikkien oppilaiden kohdalla.
Erityisopetusta ja opinto-ohjausta tulee olla riittävästi tarjolla myös lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Jos erityisopetuksessa painopiste olisi alkuopetuksessa, niin ajoissa auttaminen ja tarvittava kuntoutus varmistavat onnistumisen. Onnistumiskokemukset kantavat pitkälle. Maksuttomat oppimateriaalit lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa vähentävät luokkayhteiskunnan kehittymistä.
Yhtenäisessä peruskoulussa on syytä huomioida toimiva koulun koko, jotta myös yksilöllinen huomio ja oppilaan tuntemusmahdollistuvat. Jättikoulujen ihannointi ei ole perusteltua.
Aamu- ja iltapäivätoiminta pitää saada kuntoon sitä tarvitseville alakoululaisille riittävällä lisärahoituksella – mutta ei kokopäiväkoululla!
Kieliopinnoista puhutaan paljon, ja kielten oppiminen on syrjäiselle Suomelle välttämätöntä. Silti taito- ja taideaineiden opetus on uudessa opetussuunnitelmassa pakollisena vähenemässä erityisesti yläkoulussa. Kokonaisvaltaiseen kasvun tukeen kannattaa koulussa panostaa selvästi nykyistä enemmän.
Täydennyskoulutus tukee osaltaan opettajien jaksamista muuttumassa maailmassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten valmistava opetus, kotikielen ja s2 –opetus täytyy turvata oikea-aikaisena ja riittävänä. Onnistuneen nivelvaiheen periaatteena kannattaa ”saattaen vaihdettava”. ”Merkittävämpää kuin se, mitä oppilas oppii opetussuunnitelmasta, on se, mitä hän oppii itsestään!”