Tervehdys taas!
Kun on blogi Kansan Uutisten sivuilla, tuntuu joskus, että pitäisi kirjoittaa enemmän politiikasta. Varsinkin, kun meillä sattuu olemaan tämä presidentinvaalikampanjakin menossa. Siitä kirjoitetaan niin paljon, että en usko, että voin tuoda paljonkaan uutta keskusteluun.
Siitä voisi olla kiinnostavaa kirjoittaa, mitä paikalliset vaaleista juttelevat. Ei paljon mitään, koska politiikka on tabuaihe. Puhumme tavatessamme säästä, lasten kouluasioista ja muista kevyistä aiheista. Jossain illanvietossa, oikeassa seurassa, politiikasta saatetaan käydä kohteliasta keskustelua.
Uskonto on toinen tabu. Ei ole sopivaa kysyä toisen uskonnollista vakaumusta, vaikka niitä Amerikassa riittäisi joka junaan. Uskontoa minulle on Amerikassa asuessa tuputettu huomattavasti enemmän kuin poliittisia kantoja. Aseet ja aseenkanto-oikeus olisivat varmasti kolmas tabuaihe. Abortti neljäs. Tabuaiheille on yhteistä, että ne herättävät voimakkaita tunteita.
Facebookissa jotkut amerikkalaiset ystäväni julkaisevat silti mitä provosoivimpia juttuja niin politiikkaan kuin uskontoon liittyen. Tahti kiihtyy vaalien alla. Samat ihmiset eivät välttämättä puhu politiikasta (tai uskonnosta) lainkaan kasvotusten. Naamakirjan lopulta aika kasvottomassa maailmassa monet pahoittavat mielensä vilkkaiden poliittisten väittelyiden tuoksinassa. Nenätysten asiaan ei enää palata.
Tällä hetkellä Facebookin syötteessäni monet demokraattien äänestäjät julistavat tukeaan omalle ehdokasehdokkaalleen – Hillary Clintonille tai Bernie Sandersille. Ja suunnittelevat Kanadaan muuttoa, jos Donald Trump valitaan. En ole nähnyt paljon kannanottoja republikaaniehdokkaiden puolesta. Se voi johtua siitä, että republikaaneja kannattavat eivät ilmaise kantojaan yhtä kärkkäästi, mutta todennäköisemmin siitä, että suurin osa ystävistäni on demokraattien kannattajia tai siitä, että olen jo aiemmin piilottanut ärhäkimmät oikeistolaiset, kun en ole jaksanut lukea kaikista provoisoivimpia julkaisujaan enää.
Trumpin kannatus jaksaa kummastuttaa ja on ilmiönä huolestuttava. Se herättää kysymyksiä siitä, miksi niin moni kannattaa häntä. Jotain on pielessä, kun Trumpin kaltainen ehdokas saa näin paljon kannatusta. En silti voi vakavasti uskoa hänen valintaansa, ainakaan lopullisissa vaaleissa siis. Järjen on voitettava jossain vaiheessa.
Yhdeksänvuotias lapsenikin muuten tuhahtelee Trumpille. Hän syntyperäisenä amerikkalaisena ja kaksoiskansalaisena loukkaantui sydänjuuriaan myöten, kun näki Trumpin julistavan televisiossa, että ulkomaalaisten Amerikassa syntyville lapsille ei pitäisi enää antaa automaattisesti Yhdysvaltain kansalaisuutta. Vakuutin, ettei hänen passiaan Trump voi viedä,
Sanders on hyvin monen tuttavani suosiossa täällä liberaalissa Kaliforniassa. Se kertonee jotain myös ystäväkunnastani. Sanders on hyvä ehdokas ja olisihan hänen valintansa kova juttu. On silti vaikea uskoa, että hänestä tulisi lopullinen ehdokas enää tässä vaiheessa. Mutta tämänpäiväinen Michiganin voittonsa tarkoittanee, että hän on yhä kisassa mukana. Toisaalta vaikka voisin tässä vaiheessa lyödä vetoa, että Amerikkaan valitaan seuraavaksi naispresidentti, ei tämä maa naispresidentillekään taida vieläkään olla täysin valmis – ja Clintonilla on toki vastustajia monistakin syistä. Paljon riippuu siitä, nouseeko joku skandaali vielä jostain pimennosta sotkemaan kuvioita. Uskomatonta, että varsinaisiin vaaleihin on vielä niin pitkä aika!
Kirjoitan tässä blogissa hyvin vähän politiikasta ja enemmän arjestani, jota toki politiikkakin koskettaa. Tarkoituksenani on avata ikkuna tavalliseen kalifornialaiseen elämään. Ja kun Amerikasta usein niin negatiiviseen sävyyn puhutaan ja kirjoitetaan, pyrin siihen, etten itse sortuisi vain kritisoimaan. Tavoitteenani on tuoda esiin myös positiivisia näkökulmia Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen elämään. Palataan asiaan!