Helsingin Sanomien toimittaja Oskari Onninen tähtää ilmeisesti ”totuus löytyy ääripäiden välistä” -ajatusvirheen maailmanennätykseen pikku tekstillään Sunnuntai-sivuilla 18.6.2017.

Hän määrittelee rasismikeskustelussa ei-ääripään (eli entisen ”tolkun ihmisen”) ihmisoikeuksien kannattajaksi, joka ei kerro kenellekään kannattavansa ihmisoikeuksia, koska eivät halua vaikuttaa ääripäiltä.

Kolumnista ei paljastu, miten Onninen päättelee näiden ei-ääripäiden kannattavan juuri näitä hyviä asioita tai mihin putoavat sadattuhannet maltilliset rasistit. Tärkein piirre näissä keskilinjan ihmisissä on, että he eivät mitenkään toimi rasismia vastaan.

Tulee mieleen Edmund Burken sanomaksi väitetty lause. ”Pahuuden voittoon tarvitaan vain se, että hyvät ihmiset eivät tee mitään.” Melkoinen ideaali.

Entäpä ne kaksi ääripäätä sitten? Ääripään ”tunnistaa parhaiten siitä, että se uskoo tarkoituksensa pyhittävän keinot eikä myönnä keinojensa ongelmia”. Aha.

Mitä nämä keinot siis ovat? Sitä Onninen ei ehdi käsitellä, mutta mehän tiedämme natsin tekemästä taposta ja vastaanottokeskukseen heitetystä polttopullosta. Nämä ovat kyllä tosi kamalia keinoja.

Mihin yhtä pahoihin keinoihin se toinen ääripää sitten syyllistyy? En ole tappanut tai yrittänyt murhapolttaa ketään, mutta minua ja muita aktiivisia rasismin vastustajia tässä tarkoitetaan.

Mitä äärikeinoja me käytämme? Pidämme asiaa esille julkisessa keskustelussa, tuomitsemme rasismin yksiselitteisesti, järjestämme mielenosoituksia, teemme vapaaehtoistyötä. (Rasismin tuomitsemista ja esimerkiksi tällaiset vastineet Onninen yrittää jo etukäteen vesittää haukkumalla niitä vasemmistotuomioistuimiksi ja Facebookin klikkivasemmiston tuotoksiksi.)

Kuulen jo vastaväitteet: Ei kai Onninen tätä tarkoita? Kyllä hänen on kirjoitettava jostain paljon äärimmäisestä! Ei kai noin kepeällä ajattelulla voi kirjoittaa valtakunnan päälehteen!

Katsotaanpa vielä, mikä erottaa ei-ääripään ääripäästä: ”Ääripäiden väliin jäävät kyllä uskovat ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon mutta pitävät järkevimpänä olla hiljaa”. Jos et ole hiljaa rasismin edessä, kuulut ääripäähän.

Kuule Oskari. Jos tuo tekee ihmisestä ääripään, olen sellainen ylpeästi. Ja niin ovat kymmenettuhannet muutkin.

Sinä, Oskari Onninen, henkilökohtaisesti, olet se hyvä ihminen, jonka toimettomuuden vuoksi paha voi voittaa. Jos rasismin julkinen tuomitseminen on sinusta jotenkin noloa, on syytä katsoa peiliin, ei kirjoittaa kolumnia.

edit: Burke-sitaatin käännöstä viilattu.