Antisosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen liittyy usein tunne-elämän epävakautta. Epävakaus vaikeuttaa ihmissuhteita ja koko elämää. Psykoterapian kentällä on otettu käyttöön uusia menetelmiä niitä ihmisiä varten, joilla on ongelmia tunne-elämän säätelyssä. On ihmisiä, joilla on voimakasta tunnereaktiivisuutta, vaikeuksia vihan tunteiden hallinnassa, mielialaongelmia ja helposti heräävää ahdistuneisuutta. On myös ihmisiä, joiden mielestä mikään ei tunnu miltään ja elämä tuntuu tyhjältä. Kummassakin tapauksessa tunteiden taitava säätely on vaikeaa. Taustalla voi olla lapsuuden kasvuympäristö, jossa lapsi on jätetty pulaan tunteidensa kanssa.

Psykiatriassa puhutaan epävakaasta persoonallisuudesta. Epävakaaseen persoonallisuuteen kuuluu tunnesäätelyn vaikeuksia, ihmissuhteiden kaoottisuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa, impulsiivista ja itsetuhoistakin käyttäytymistä, ajattelun häiriöitä stressitilanteissa ja identiteetin epävakautta. Esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko voi johtaa siihen, että ihminen ripustautuu toisiin, sietää väkivaltaista kohtelua tai hyppää myrskyisästä parisuhteesta toiseen kykenemättä olemaan yksin. Näiden ihmisten auttamiseksi on kehitetty dialektinen käyttäytymisterapia (DKT), jossa opetetaan uusia taitoja selviytyä vaikeista tunteista. Suomessa DKT:tä on kokeiltu rikoksia tehneiden potilaiden hoidossa esimerkiksi Vanhan Vaasan sairaalassa.

Tuomitsemattomuus ja validointi

Dialektinen viittaa tasavertaiseen keskusteluun, jossa asioita voidaan tarkastella eri näkökulmista tuomitsematta ja ilman kiistelyä oikeasta ja väärästä. Dialektisuudella tarkoitetaan sitä, että on aina enemmän kuin yksi ainoa oikea tapa katsoa asioita. Asioissa nähdään eri puolia, ei vain mustaa ja valkoista. Mustavalkoisesti ajatteleva näkee maahanmuuttajat maahantunkeutujina tai vaatii kovia tuomioita rikoksentekijöille. Dialektisesti ajatteleva ymmärtää, että asiat näyttävät erilaisilta eri näkökulmista. Toisaalta on asioita, joissa ei ole eri puolia tai ääripäitä, kuten ihmisoikeudet tai oikeus elämään. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole mustavalkoisuutta.

DKT:ssä vältetään omien ja toisen ihmisen tunteiden ja ajatusten tuomitsemista ja validoidaan niitä. Itsen validointi voi olla sisäistä puhetta, jolla esimerkiksi vakuutetaan, että ”saan olla vihainen”, ja toista ihmistä voi validoida kertomalla ymmärtävänsä, että toinen tuntee vihaa. Validoivassa kuuntelussa toisen tunne otetaan vastaan sitä tuomitsematta tai moralisoimatta.

DKT pyrkii parantamaan ihmisen elämänlaatua, muuttamaan käyttäytymistä ja tätä kautta muuttamaan tunteita ja ajatuksia. DKT pyrkii samanaikaisesti siis sekä asioiden hyväksymiseen että käyttäytymisen muutokseen. Radikaali hyväksyminen on vaihtoehto silloin, kun jotakin asiaa ei voi muuttaa. Käyttäytymistä sen sijaan yleensä voi muuttaa uusia taitoja harjoittelemalla. DKT:n avulla pyritään vähentämään elämää haittaavaa itsetuhoista, vaarallista ja impulsiivista käyttäytymistä ja lisäämään tunteiden säätelyä.  DKT:ssä puhutaan tunnemielestä, järkimielestä ja viisaasta mielestä. Ihminen voi olla tunnemielen vallassa, jolloin toimintaa ohjaavat voimakkaat tunteet. Järkimieli taas ei ehkä anna tilaa tunteiden ilmaisulle. Tavoitteena on viisas mieli, jossa hyväksytään tosiasiat ja tunteet ja muutetaan asioita, joita voidaan muuttaa. Mustavalkoisten ajatusten tilalle pyritään löytämään kuvailevia, asioita eri näkökulmista tarkastelevia ajatuksia. Jos on tottunut ajattelemaan, että ”kaikki kohtelevat minua huonosti”, tilalle voi löytää kohtuullisemman ajatuksen siitä, että ”joskus minua kohdellaan huonosti ja joskus ihan hyvin”.

Taidokas käyttäytyminen: tietoisuustaidot

DKT:ssä keskitytään tietoisuus-, tunnesäätely-, ahdingonsieto- ja vuorovaikutustaitoihin. Tietoisuustaitojen oppiminen ohjaa tekemään havaintoja asioista ja nimeämään tunteita arvostelematta tai tuomitsematta itseä tai muita.  Tietoista läsnäoloa ja tekemistä voi harjoitella keskittymällä vain yhteen asiaan miettimättä muuta. Tietoisuustaitoja voi käyttää silloin, kun ajatukset pyörivät murehtimisessa, kun on liian monta rautaa tulessa tai kun olo on tyhjä tai epämukava.  Jos on liikaa tekemistä, kannattaa keskittyä kuorimaan yksi peruna kerrallaan. Asioita voi tehdä hitaammin ja vähemmän kuin mihin on tottunut.

Tietoinen läsnäolo on keskittynyttä läsnäoloa tässä hetkessä niin, että ajatukset eivät harhaile menneessä eikä tulevassa. Keskitytään vain havainnoimaan juuri sitä, missä ollaan tai mitä tehdään. Esimerkiksi syöminen, hampaidenpesu tai siivous voi olla tilaisuus harjoitella tietoista läsnäoloa. Syödessä keskitytään haistamaan, katsomaan ja maistamaan jokaista ruokapalaa hotkimatta tai kiirehtimättä. Hampaita pestessä ajatellaan vain harjan etenemistä hampaasta toiseen. Siivotessa keskitytään puhdistamaan yksi kohta kerrallaan, seuraamaan imurin liikeitä ja nauttimaan siivousaineiden levittämisestä. Kaikki tämä voi olla hyvin meditatiivista.

Tunnesäätely- ja ahdingonsietotaidot

Tunnesäätelyn taidoissa opitaan muun muassa tunnistamaan tunteita, hyväksymään niitä, lisäämään myönteisiä tunteita ja erottamaan tunteet faktoista. Jos tuntee itsensä muita huonommaksi, se ei tarkoita sitä, että olisi muita huonompi. Et ole yhtä kuin tunteesi, ja tunteet tulevat ja menevät. Hankalassa tunnetilassa auttaa, jos odottaa, kunnes se menee ohi. Tunteet eivät ole pysyviä; vaikea tunnekin on tilapäinen. Tunteilla voi surffata ja odottaa aallon laskeutumista.

On myös hyvä tutkia ja tunnistaa, mitä tunteiden taustalla on. Esimerkiksi vihan tunteen alla voi piillä pelon, kateuden tai surun tunteita. Myönteisiä tunteita voi lisätä tekemällä asioita, joista pitää, ottamalla pieniä askeleita kohti omia tavoitteita, korjaamalla ihmissuhteita ja suuntaamalla huomiota tietoisesti myönteisiin asioihin.

Ahdistusta ei tarvitse poistaa, mutta sitä voi sietää. Ahdistuksen hallinnassa voi auttaa, kun saa taitoja epämukavan olotilan sietämiseen tai kun oppii toimimaan päinvastoin kuin tunne edellyttää. Jos pelottaa, voi mennä kohti pelkoa. Vaikeita tilanteita ei kannata välttää, vaan niitä voikin lähestyä. Jos haluaa hyökätä vihan tunteen takia, voikin lähteä pois ja karttaa vihaa herättävää ihmistä. Ahdistavassa tilanteessa auttaa, jos pysähtyy havainnoimaan tunteitaan, nimeää ne, hengittää rauhassa, hyväksyy tunteen sellaisena kuin se on ja toimii sen jälkeen arvojensa mukaisesti.

Huomion kiinnittäminen muualle osallistumalla itselle mieluisaan toimintaan, hetken muuttaminen paremmaksi ja itsensä rauhoittaminen aistien avulla esimerkiksi metsäkävelyllä,  kuuntelemalla rauhoittavaa musiikkia tai kylpemällä ja saunomalla vähentävät ahdistusta. Syvähengityksen ja rentoutuksen opettelu ovat hyviä keinoja. Keskittymällä myönteisiin asioihin, tekemällä vain yhtä asiaa rauhassa ja kannustamalla itseään voi tehdä vaikeasta hetkestä paremman. Radikaalin hyväksymisen taitoa voidaan soveltaa omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Omia tunteita tai ajatuksia ei tarvitse tuomita, eikä niiden pohjalta tarvitse toimia.

Vuorovaikutustaidot

Tehokkaat vuorovaikutustaidot auttavat ilmaisemaan omia mielipiteitä ja toiveita jämäkästi ja rakentavasti. Vuorovaikutuksessa kannattaa tehdä ja lisätä sitä, mikä toimii. Taito pyytää apua toisilta ja sanoa tarvittaessa ”ei” liiallisiin pyyntöihin tai vaatimuksiin ovat tehokasta vuorovaikutusta. Muut eivät tiedä toiveitasi tai mielipiteitäsi, ellet ilmaise niitä. Sinäkään et voi tietää muiden ajatuksia, ellet ota selvää ja kysy.

Jos tapanasi on ajatella, että ”olen heikko, jos pyydän apua” tai ”toisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omani”, ajattelua voi muuttaa DKT-taitoja opettelemalla. Joskus on hyvä miettiä, mitä minä haluan, ja irrottautua pitäisi-ajatuksista. Käytä sanoja ”haluan” tai ”en halua” sen sijaan, että sanoisit ”minun pitäisi” tai ”en voi”. Se, että ei saa haluamaansa, ei kuitenkaan tarkoita vuorovaikutustaitojen puutteita. Taidokaskaan toiminta ei aina johda omien tavoitteiden saavuttamiseen.

Jos tekemistä ja tavoitteita on liikaa, vähennä vaatimuksia. Ole vuorovaikutuksessa tavalla, joka saa sinut tuntemaan itsesi päteväksi ja kyvykkääksi, ei avuttomaksi. Puolusta itseäsi ja mielipiteitäsi ja toimi tavalla, joka vastaa arvojasi. Voi puolustaa omia oikeuksiaan ja olla silti hyvä ihminen. Vuorovaikutuksessa tarvitaan myös taitoja ilmaista omia tunteita ja ajatuksia ja esittää kritiikkiä ja ottaa sitä vastaan.

Sekä omien että muiden ihmisten oikeuksien ja tarpeiden kunnioittaminen on tärkeää. Omien tarpeiden huomioon ottaminen ei ole itsekkyyttä. Toisia ihmisiä ei tarvitse miellyttää kaiken aikaa, eikä omaa itseään tai mielipiteitään tarvitse pyydellä anteeksi. Tehokasta vuorovaikutusta voi harjoitella käytännön tilanteissa. Tehokas jämäkkyysharjoitus voi olla esimerkiksi se, että kieltäytyy heti puhelinmyyjän huippuhyvästä tarjouksesta tai kertoo puheliaalle kampaajalle haluavansa rauhassa lukea lehteä.

Kuuntele itseäsi ja toisia viisaalla mielellä. DKT-taitoja voi harjoitella joka päivä arkisissa tilanteissa.