Turun keskustassa tapahtui perjantai-iltapäivällä yhden miehen tekemä puukotussarja, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui tämänhetkisten tietojen mukaan ainakin kahdeksan ihmistä. Lehtitietojen perusteella kyseessä oli hyvin väkivaltainen hyökkäys ja uhrit olivat sattumalta tielle osuneita tekijälle tuntemattomia ihmisiä. Poliisi pysäytti puukottajan ampumalla tätä reiteen. Koska puukotukset tapahtuivat vilkkaalla Kauppatorilla ja keskustan kaduilla, tapahtumille on paljon silminnäkijöitä. Silminnäkijöiden mukaan puukottaja oli nuori, ulkomaalaistaustainen mies.

Mediassa on jo alkanut moniuhristen väkivallantekojen tavanomaista uutisointia noudattava kaava. Ensin raportoidaan tapahtumat tekijän kulkureittiä havainnollistavilla karttapiirroksilla, kerrotaan silminnäkijöiden järkyttyneet havainnot ja haastatellaan kaupunginisät, johtavat poliitikot ja ministerit, jotka esittävät surunvalittelut uhrien läheisille ja tuomitsevat teon. Sen jälkeen marssitetaan tv-kameroiden eteen arkkipiispa tai muita kirkonmiehiä. Lopulta alkaa arvuuttelu tekijän motiivista ja kuullaan asiantuntijoiden veikkauksia teon taustoista. Toimittajat kirjoittavat kommenttejaan ja analyysejaan. Vähitellen median huomio laantuu, kunnes tulee taas uusi tapaus.

Motiivi on sana, joka sopii huonosti tämänkaltaisten tekojen yhteyteen. Yleensä summittaisen väkivaltaisesti käyttäytyvällä ihmisellä ei ole teolleen motiivia. Väkivaltateko voi olla esimerkiksi jonkin menetyksen tai epäonnistumisen laukaisema impulsiivinen reaktio ihmisellä, jolla on taustallaan vaikeita kokemuksia ja traumatisoitumista lapsuudesta lähtien. Impulsiivisella rikoksentekijällä on yleensä kroonisia vihan tunteita ja hyvin heikko itsearvostus.

Väkivallantekijä voi olla myös psykoottisessa tilassa, jolloin hän toimii harhaisten ajatusten vallassa ymmärtämättä tekonsa luonnetta. Joskus kyseessä voi olla niin sanottu katatyyminen teko, jossa pitkään jatkunut psyykkinen jännitystila purkautuu äkillisesti hallitsemattomana väkivaltana.  Teossa on nähtävissä edeltävä hautomisvaihe, itse räjähdysmäinen teko ja sen jälkeinen helpotuksen tunne. Joskus tekijä surmaa itsensä teon jälkeen.

Väkivalta voi olla varsinkin sarjateoissa kompulsiivista, pakonomaista, jolloin ihminen toistaa samantyyppisiä tekoja useiden vuosien kuluessa ja välillä voi olla rauhallisia ja väkivallattomia jaksoja. Kompulsiivisiin tekoihin liittyy väkivaltafantasioita, jotka vaativat toteuttamistaan. Teko voi kohdistua uhreihin, jotka vain symboloivat tekijän alkuperäistä traumaa.

Väkivalta voi olla myös suunnitelmallista ja laskelmoitua, jolloin väkivallantekijällä ei ole kykyä normaaliin empatiaan, syyllisyyteen ja katumukseen oman traumataustansa takia ja teko liittyy esimerkiksi laajempaan rikossuunnitelmaan, kuten arvokuljetusryöstöön tai terroritekoon.

Turun puukotus kytkettiin ensimmäisissä uutisissa heti terrorismiin ehkä siksi, että Barcelonan terrori-iskuista on kulunut vain vähän aikaa. Tekijänä oli alustavien tietojen perusteella kuitenkin vain yksi henkilö, joka toimi ilman apujoukkoja. Hän kohdisti tekonsa helposti saatavilla olleisiin uhreihin ja naisiin. Naisten valikoituminen ensimmäisiksi uhreiksi voi viitata tekijän vihaan juuri naisia kohtaan tai merkittävään naisiin liittyvään traumakokemukseen.

Tekovälineenä oli veitsi, joten teko ei välttämättä ole vaatinut erityisiä valmisteluja. Ampuma-aseen hankkiminen vaatisi enemmän suunnittelua ja valmistelua. Kaiken kaikkiaan teko vaikuttaa yksittäisen impulsiivisen tai psykoottisessa tilassa olleen ihmisen tekemältä. Poikkeuksellista teossa on hyvin julkinen tekopaikka: tori ja kaupungin keskusta. Tekijä ei ole piitannut siitä, kuka on paikalla tai jääkö hän itse teosta kiinni. Tämä vahvistaa sitä, että teko on ollut hyvin impulsiivinen tai psykoottisessa tilassa tehty.  Motiivista puhuminen on silloin turhaa.