Tomaattilapsoset valmiina koulittaviksi!

Maaliskuun alussa kylvetyt tomaatintaimet ovat kasvaneet niin suuriksi, että on aika istuttaa ne omiin ruukkuihinsa jatkamaan kasvua. Puutarhakielellä taimet koulitaan.

Taimien kasvatuksessa valon, lämmön ja ravinteiden pitäisi olla tasapainossa: vähässä valossa taimet hujahtavat pitkiksi mutta hennoiksi, samoin liiallinen ravinteiden määrä ja lämpö saattavat kiihdyttää lehvästön kasvua.

Tässä vaiheessa on tavoitteena saada aikaan vahvat juuret, joiden turvin loppu kasvukausi sujuu varmemmin. Taimet koulitaan pariin kertaan ennen istuttamista lopulliseen ruukkuun tai kasvupaikalle. Jos pikkuisen taimen istuttaa suureen ruukkuun, joutuu se liian suuren kasvuponnistuksen äärelle yhdellä kertaa. Taimimulta on vähäravinteista, se auttaa taimien kasvattamisessa vahvoiksi ja vastustuskykyisiksi.

 

Irrota taimet kylvöruukusta vaikkapa lusikkaa apuna käyttäen, ota mukaan koko juuripaakku.

Juuret ovat todella hennot ja hauraat, kohtele niitä hellästi! Täytä istutusruukut valmiiksi taimimullalla, älä tiivistä multaa liian tiukaksi. Tee lusikan varrella multaa noin 4 cm syvä kapea kolo. Istutusruukkuina käytän näissä kuvissa kertakäyttökahvikuppeja, niihin on helppo kirjoittaa taimen tiedot. Kun ikkunalaudat alkavat olla täynnä ruukkuja, ei millään tahdo enää muistaa, mitä missäkin ruukussa kasvaa.

Tartu taimea lehdistä hennosti kiinni, irrota se varovaisesti kasvinkumppaneistaan. Nosta taimi uuteen ruukkuunsa, tomaatin saa istuttaa syvempään kuin sen aikaisempi kasvusyvyys oli. Mullan alle joutuva varsi muuttuu juureksi, taimen hontelo varsi lyhenee. Tämä ei päde kaikkiin kasveihin, toiset ovat hyvin herkkiä kasvusyvyyden muutoksille.

Kovasydämiset keittiötarhurit hoitavat koulimisen suoraviivaisemmin: jokaiseen kylvöruukkuun jätetään kasvamaan vahvin taimi, muilta nipsaistaan varsi poikki. Ilman sirkkalehtiä ei pieni taimi pysy hengissä. Minulta ei tällainen luonnistu, kaikki saavat kasvaa aikuisiksi, ylimääräiset taimet voi jakaa ystäville. Istutusruukkuihin tuli tyhjää tilaa, johon kylvin varsiselleriä, palmukaalia ja punalehtistä salaattia. Keittiöpuutarhurin rinnassa on jo vahvasti kevättä, vaikka pakkanen yrittää pitää talven palttoonliepeistä vielä kiinni. Mutta aurinko voittaa!

Uudessa kodissa on hyvä jatkaa kasvua!