Vasemmistoliitto julkaisi helmikuussa 2021 kuntavaaliohjelmansa. Vaalikärkiä eli aihealueita on itseasiassa jopa viisi kappaletta. Käyn läpi tässä kaikki viisi vaaliteemaa omassa järjestyksessä ja poimin niistä kohtia, jotka puhuttelivat minua. Katselin myös vaalikärkiä liminkalaisen valtuutetun ja kuntavaaliehdokkaan silmin.

Tein päätöksen lähteä ehdolle jo varhaisessa vaiheessa. Vaikka nykyinen valtuustokausi on sisältänyt haastavia elementtejä, siellä on ollut mukaviakin hetkiä. Olemme saaneet yhdessä aikaiseksi myös hyvää. Haluan jatkaa valtuustotyötäni toisia kunnioittaen. Pitää muistaa vanha viisaus siitä, että asiat riitelevät – eivät ihmiset. Meillä kaikilla on omat pelkomme, epävarmuutemme, onnemme ja ilomme.

Kiitän tässä samalla äänestäjiäni vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Edellinen Kansan Uutisten blogikirjoitukseni liittyi niihin. Sain 440 ääntä, ja olen jokaisesta äänestä kiitollinen.

Hyvinvointia taiteesta, liikunnasta ja sivistyksestä

Haluan ensimmäisenä tuoda esille sen, että kunnan pitää olla kaikkien kunta. Monipuoliset mahdollisuudet niin järjestettyyn kuin vapaamuotoiseen toimintaan, taiteeseen ja liikuntaan ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin takaajia, ja sitä kautta ne lisäävät myös kuntien vetovoimaisuutta. Esimerkiksi kirjasto on lukutaidon sydän. Liikuntapaikkojen käyttöä tulee mahdollistaa iltapäivisin, illalla ja viikonloppuisin sekä ympärivuotisesti. Kuntien tiloja pitää tarjota kansalaisjärjestöjen ja vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen käyttöön maksutta.

Kunta työllistäjänä ja työnantajana

Toisena nostan esille kuntien merkityksen työllistäjänä ja työnantajana. Kunta-alalla työskentelee yli 400 000 henkilöä, joista valtaosa on naisia, ja kunnat tekevät hankintoja vuositasolla noin 20 miljardin euron edestä. Siksi kunnilla on erityinen vastuu näyttää esimerkkiä hyvänä työnantajana ja hankkijana toimimisessa. Kunnan työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, ja heidän roolinsa työn järjestämisessä on olennainen. Kunnilla on merkittävä rooli niin suoraan työllistäjinä kuin paikallisten työmarkkinoiden edistäjinä. Hyvin toimiva kunta on alueen elinkeinojen moottori. Haluan kuntiin aitoa yritysmyönteisyyttä myös pieniä yrityksiä kohtaan.

Koulutuksella ja sivistyksellä tasa-arvoa ja hyvinvointia

Kolmas tärkeä asia on se, että koulutuksella ja sivistyksellä luodaan aidosti tasa-arvoa ja hyvinvointia.  Suomalaisen peruskoulun suurin haaste on oppimiserojen kasvu oppilaiden välillä, sillä lasten kotitausta vaikuttaa oppimistuloksiin yhä enemmän ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden suurimpia. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi pitää toimia kaikkialla Suomessa. Jokaiselle lapselle ja nuorelle kuuluu oikeus opiskella turvallisessa oppimisympäristössä ja sitä kautta hankkia tarvittavat tiedot ja taidot oman tulevaisuutensa rakentamiseksi.

Oikeus terveyteen ja hyvinvointiin on jokaisella

Jokaisen on saatava apua mahdollisimman vaivatta silloin kun sitä hakee ja tarvitsee. Jokaisen suomalaisen pitää voida luottaa siihen, että terveyskeskuslääkärin tai muun tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle pääsee korkeintaan viikossa ja maksutta. Meillä Limingassa on oma terveyskeskus, jota kuntalaiset kehuvat toimivaksi. Itsekin olen terveyskeskukseemme tyytyväinen. Meidän pitää jatkossakin pitää huolta hyvinvointipalveluistamme, ja kehittää niitä, kunnes soteuudistus tulee ja vastuut jaetaan uudestaan.

Kunnat ilmastonmuutoksen ratkaisijoina

Lopuksi nostan esille luonnonsuojelun, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen. Aihe ei ole ollenkaan vähäinen. Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kunnissa tehdään isoja alueellisia päätöksiä etenkin kaavoituksessa ja maankäytössä. Sopeutumistoimet on otettava huomioon päätöksenteossa. Energiatehokkuusinvestoinneilla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi – rakennusten sisäilman laadusta tinkimättä. Julkisesta rakennuskannasta voidaan tehdä energiatehokkuuden suunnannäyttäjä. Lisäksi hyvinvoiva lähiluonto parantaa asumisen laatua ja toimii hiilinieluna. Metsät ja muut lähiluontoalueet ovat suosittuja virkistyspaikkoja ja pitävät huolta luonnon monimuotoisuudesta. Kaavoituksessa on huomioitava luontoarvot.

Vasemmistoliiton vaalikärjet sopivat kaikille, ei harvoille!

 

Kirjoittaja on yrittäjä, sisällöntuottaja ja kouluttaja. Hän on kuntavaaliehdokkaana Limingassa vaaleissa 2021. Tällä hetkellä Heidi Haataja toimii muun muassa kunnanvaltuutettuna, Limingan Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenenä, puoluevaltuuston jäsenenä ja edelleenkin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston 1. varapuheenjohtajana.

Tutustu: https://www.facebook.com/heidihaatajapoliikko