Viime viikkoina on näkynyt merkkejä siitä, että olemme lähestymässä historian taitekohtaa. Suuria murroksia on kaksi, mutta ne ovat yhteydessä toisiinsa: finanssikapitalismin kriisi ja ilmastokriisi.
Financial Times kirjoitti viime viikolla näkyvästi, ettei nykymuotoinen talousjärjestelmä enää toimi: huippurikkaat ovat yksinkertaisesti rikastuneet liikaa muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Suomessa julkaistiin kriittinen kirja huipputuloisista, ja Piketty julkaisi uuden kapitalisminvastaisen järkäleen. Talous on junnannut paikoillaan jo vuosikymmenen nollakoroilla, ja vanhojen pääpuolueiden suosio laskee. On selvää että viimeisten vuosikymmenten unettava konsensuspolitiikka on väistymässä, ja avautunutta tilaa on tehokkaimmin hyödyntänyt nationalistinen uusoikeisto.
Ilmastolakko on saanut miljoonat ihmiset ympäri maailmaa lähtemään kaduille. Ilmastoliikkeen nopea kasvu saa voimansa epätoivosta, jota poliittisen järjestelmän outo kädettömyys kriisin tilanteessa aiheuttaa, ja aidosta huolesta pelottavien tulevaisuudenkuvien edessä.
Päätavoite on kaikilla mielenosoittajilla sama: säilyttää planeetta elinkelpoisena. Banderollien ja kylttien perusteella ilmastoliike kuitenkin toimii yhteisenä nimittäjänä monille tarkemmin rajatuille kamppailuille: perinteiselle ympäristöliikkeelle, alkuperäiskansojen taistelulle elintilasta, eläinten oikeuksien puolustukselle, pyrkimykselle rajoittaa globaalia kapitalismia, kolonialismin vastutukselle, lasten vaatimukselle äänensä kuulemiseksi ja niin edelleen.
Murroksen hetki avaa monia mahdollisuuksia. Todellinen haaste on koota ilmastokapinan tilapäisestä koalitiosta uusi radikaali liike, joka kykenee tarjoamaan houkuttelevan vaihtoehdon sekä väistyvälle finanssikapitalismille että nationalismille.
Ratkaistavia ongelmia on tietysti monta: Kuinka kansalaisille voidaan jatkossa taata hyvinvointi entistä niukemmalla ravinnolla ja energialla? Kuinka suuryritykset saadaan kuriin? Jos talouskasvun ajatus on ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa, mille periaatteelle uusi talous rakentuu? Jos kulutusta täytyy radikaalisti vähentää, mitä se tarkoittaa yrityksille ja työlle? Mikä on pankkien rooli tulevaisuudessa?
Järjen lisäksi liikkeen pitää myös puhua tunteella: sen pitää puhutella pelkoa, jota ekosysteemin romahtaminen aiheuttaa; sen pitää puhutella vihaa talousjärjestelmää kohtaan, joka suosii huippurikkaita veropakolaisia; mutta sen pitää herättää myös toivoa vihreistä metsistä, puhtaista meristä ja tasa-arvoisemmin jaetusta varallisuudesta.
Nationalistit ovat nyt Suomessa gallupien mukaan vahvoilla, mutta oikeistopopulismi tarjoaa itse aseet vastustajilleen. Rajojen sulkeminen maahanmuutolta ja muiden syyttely ympäristöongelmista – tai ympäristöongelmien kieltäminen kokonaan – ei varsinaisesti ratkaise ekosysteemin tai globaalin talouden suuria ongelmia.
Suuryritykset ja sijoittajat, eli nykyisen systeemin suuret voittajat, eivät varmasti luovu vallastaan ilman taistelua. Odotettavissa on ennenäkemätöntä viherpesua ja tyhjää ilmastoelehdintää – ehkä jopa askel sotienjälkeiseen keynesiläisempään talousajatteluun. Vihreässä liikkeessäkin on oikeistolainen siipi, joka lupaa teknologisia innovaatioita tai kulutusvalintoihin perustuvia ratkaisuja, jotka ratkaisevat ilmastokriisin ilman että meidän täytyy muuttaa elämäntapaamme tai rajoittaa taloutta. Amerikkalaismiljardöörit ovat alkaneet tuntea painetta muutokseen, ja puhuvat nyt verotuksen puolesta tai tekevät näkyvää hyväntekeväisyyttä. Myös Financial Timesin ulostulo on ehkä luettavissa enemmänkin yrityksenä pelastaa kapitalismi kuin hakea sille vaihtoehtoa. Pienet myönnytykset on jätettävä huomiotta – koko jatkuvaan talouskasvuun ja vapaisiin finanssimarkkinoihin perustuva systeemi pitää kyseenalaistaa perinpohjaisesti nyt kun siihen aukeaa mahdollisuus.
Pelkkä äänestäminen ei riitä; vallassa oleva talousjärjestelmä kykenee edelleen painostamaan poliittisia päättäjiä, joten myötämielisetkin hallitukset tarvitsevat ilmastolakon kaltaisen voimakkaan kansalaisliikkeen tuottamaa ulkoista painetta katutasolta uskaltaakseen toteuttaa radikaaleja ratkaisuja nopealla aikataululla.