Kirjassani: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä? (Tammi 1989)” kävin läpi teknologian erilaisia ihmistyötä korvaavia sovellutuksia yli 100 sivun voimalla. Jo 30 vuotta sitten sanoin, että tulevaisuudessa kaikille ei enää löydy markkinaehtoista työtä.

 

Lähes 30 vuotta sitten: Lienee selvää, että tulevaisuudessa ei kaikille riitä enää varsinaista tuottavaa työtä. Kuinka suureksi tämä tarpeettomien ihmisten määrä kasvaa, riippuu aika pitkälti teknologian vastaisesta kehityksestä ja sen nopeudesta. Teknologia on järkyttänyt jo melko pahasti markkinatalousjärjestelmän perusteita. s. 278,

 

Kävin kirjassani lävitse robotisaation, automaation ja siihen kuuluvat FMS -järjestelmät (miehittämätön tuotanto-osasto), CIM -järjestelmät (miehittämätön tehdas), MAP-järjestelmät (miehittämätön tehdas integroituna sähköisiin tietokonetilauksiin).

Sitten kävin lävitse ns. asiantuntijajärjestelmät, tekoälyn, tietämystekniikan, nanotekniikan. Tuohon aikaan ei vielä ollut nykyistä Internetiä eikä edes koko sanaa vielä käytössä. Oli vain paikallisia ja yrityskohtaisia tiedonsiirtosovelluksia.

Ne eivät vielä ”keskustelleet keskenään”, mutta jo tuolloin ennustin, että se olisi vain ajan kysymys.

Tuolloin ei vielä puhuttu digitalisaatiosta jolla tarkoitetaan nykyään kaikkea edellä esitettyä eli tietokonepohjaista suunnittelua, tuotantoa ja kaupankäyntiä.

Kirjassa oli parikymmentä graafia tukemassa silloisia näkemyksiäni. Yksi oli oheinen kuva, joka kertoo, mitä digitalisaatio alkoi tehdä yrityspyramidin rakenteissa jo lähes 30 vuotta sitten.

Aluksi robotisaatio poisti tehdastyöläiset, joiden kuukausiansio pyöri n.30 euron tuntumassa. Se muodosti tuolloin hyvinvoivan keskiluokan. Seuraukset on todentanut erinomaisesti professori Juha Siltala uudessa kirjassaan: ”Keskiluokan nousu, lasku ja pelot”.

Hän pohtii erittäin ansiokkaasti yhteiskunnan ja työelämän pelon syitä ja seurauksia. Samoja ongelmia minä käsittelin vähän suppeammin kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä kirjassani: ”Ahneuden aika – Kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi”.

Uusimmassa kirjassani ”Kasvun loppu – ilman ostovoimaa ei ole kasvua”, taas painotun niihin pahanolon ja epävarmuuden syihin, joita Siltala kuvaa paljon minua perusteellisemmin ja monipuolisemmin.

Digitalisaation syrjäyttämien työpaikkojen tilalle on tullut palvelualojen ns. ”paskatyöpaikat” joiden palkkataso (n. 10€/h) ja työtuntimäärä on niin vähäinen, että sillä ei enää elä ilman yhteiskunnan tulonsiirtoja. Osa-aikaisten ja muiden epätyypillisten työpaikkojen työntekijöiden köyhyysriski verrattuna kokoaikatyötä tekeviin on liki nelinkertainen.

Tällaiseen tulemaan on tullut tutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.. Enää ei kyetä edes EU:n peruskirjan (ESP) suositukseen, joka on 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta (Suomessa 1712€/kk).

Suomessa ovat yleistyneet kaikenlaiset tilastoja kaunistavat ”kepulityöpaikat”. Osa- ja määräaikaiset, projekti- ja vuokratyö ovat kohta yleisempiä kuin kokoaikainen vakituinen työpaikka.

Joustavuuden huippuna on ns. ”nollatyösopimus”, jolla tarkoitetaan työntekijän työsuhdetta, jossa työntekijän voi kutsua töihin tunniksi pariksi tai jos ei ole kysyntää, ei kutsuta eikä makseta. Nollatuntisopimuksilla työskenteli vuonna 2014 peräti 83 000 suomalaista.

Nollatuntisopimuksen avulla työnantaja voi kiertää esimerkiksi irtisanomisaikaan liittyviä velvollisuuksiaan. Nämä nollatunti-työntekijät lasketaan tilastoissa ”työllisiksi” vaikka kuuluisivat itse asiassa ”työttömiin”.

Vaikka työnantajilla on tällainen työvoimareservi, he vaativat vielä lisää joustoja. Tätä työvoiman ”joustoa” nimitetään talousprofessoreiden ja oikeistolaisten poliitikkojen toimesta hienommalla nimellä: ”Rakennemuutos”. Sen seurauksena syntyy vain syrjäytyneitä työttömiä ja mielialapillereiden avulla sinnitteleviä ja ostovoimattomia työssäkäyviä.

Tietotekniikka on tuonut Etlan mukaan uusia innovaatioita ja ”mahdollisuuksia”. Kun normaaleja töitä ei ole enää tarpeeksi Uberin ja Airbnb:n kaltaiset alustat vievät työpaikat perinteisiltä taksimiehiltä ja pakottavat työttömät pakkoyrittäjäksi.

Samoin oma auto tai makuuhuone laitetaan ”tuottamaan” ja itse muutetaan autotalliin tai kesämökille ja viedään työpaikat perinteiseltä hotelliyrittäjiltä. Sähköisillä kauppapaikoilla – esim. eBay:ssä tai tori.fi:ssä – mitä ihmeellisimmät tavarat ja palvelutkin vaihtavat omistajaa ilman palkattua työvoimaa.

Meillä on 150 000–200 000 yksinyrittäjää, joilla ei ole kollektiivista neuvotteluturvaa. Herrahissi on pysähtynyt. Nuoret kyllä tajuavat tämän. He ovat epävarmoja perustamaan perheitä, synnyttämään ja ottamaan asuntolainaa.

90-luvulla Sitran Esko Ahon mukaan Suomen piti siirtyä osaamis- ja palveluyhteiskuntaan kun tehdastyö meni Kiinaan. Silloin ei vielä ymmärretty, että palvelut menevät internetiin. Ensin pankkipalvelut ja vakuutustoiminta menivät itsepalveluksi.

Nyt on jo pankkeja, jotka toimivat kokonaan ilman henkilökuntaa. Jopa OP-pankin toimitusjohtaja Reijo Karhinen on ollut huolissaan itsepalveluyhteiskunnan työllistävyydestä. Silti taloustieteilijät ovat hiirenhiljaa.

Nyt internet on hävittämässä lujaa vauhtia muitakin palvelualojen työpaikkoja. On itsepalvelukassoja, juuri äskettäin avattiin Espoossa miehittämätön kauppa, kiinalaiset nettikaupat valtaavat markkinaosuuksia Suomesta jne.

Työhuoneessakin hoituu yksin moni sellainen asia, jossa ennen oli kanssakäymistä toisen tai toisten kanssa. Esimerkiksi psykologi Manne Pyykkö on kehittänyt tietokonepohjaisen sovelluksen, jonka avulla myyjä voi kouluttaa itse itseään eikä kalliita konsultteja enää tarvita. Yliopistotutkintoja voi suorittaa jo etänä.

Samoin matkatoimistot, puhelinkeskukset ja videovuokraamot ovat historiaa, erilaiset lippu- ja varauspalvelut hoidetaan kotitietokoneelta. Matkustaminen voidaan minimoida videoneuvotteluiden avulla ja meillä toimii jo Omena-hotelliketju ilman henkilökuntaa.

Nyt Vantaan lentoasemalla lentomatkustajat kirjautuvat sisään automaatin äärellä, joka tulostaa lentoliput ja matkalaukkujen banderollit. Niitä ei enää kiinnitä lentokenttävirkailija, vaan hänet lennätetään kortistoon.

Passitkin tarkastaa kuvannusrobotti ilman virkailijaa. Joillakin lentoasemilla matkalaukkujen käsittely on robotoitu. Rajavartioita ei tarvita kun koneellinen kasvontunnistus on jo rutiinia rajatarkastuspisteillä.

Kohta autot ajavat ilman kuljettajaa, nyt on jo metroja, jotka liikkuvat ilman kuljettajaa, armeijan lentokoneet lentävä ilman miehistöä. Yhdysvalloissa on laskettu vesille ensimmäinen miehittämätön sotalaiva ja Suomessa tutkitaan, että kauppalaivatkin saadaan seilaamaan ilman miehistöä.

Kiinassa rakennuksia voi monistaa 3d- tulostuksella kolmiulotteisesti. Kovaa vauhtia on tulossa esineiden internet joka lisää laitteiden ja palvelujen laatua ja määrää ja korvaa ihmistyötä.

Kehittynyt informaatiotekniikka ja tietokonepohjainen logistiikka mahdollistaa orjatyön kehitysmaissa siirtäen työt kehittyneistä maista ”tuottavuussyistä” sinne. Siis työtä hävitetään sekä globalisaatiolla (vapaakauppa) ja digitalisaatiolla.

Nyt robotiikka on tullut niin halvaksi, että työtä voidaan siirtää Kiinasta Suomeen. Led-valaisimia tekevä oululaisyritys Valtavalo kotiutti vuonna 2012 tuotantonsa Kiinasta Kajaaniin. Samalla rutiinitehtävät siirtyivät halpatyömaasta robottien hoidettavaksi Suomessa.

”Nyt yksi ihminen tekee robottien avulla saman kuin 150 ihmistä Kiinassa”, sanoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen. – työttömyys siirtyi vain paikasta toiseen. Suomi sai vain murto-osan Kiinaan siirtyneistä entisistä työpaikoista takaisin.

Siinä, missä teollisuusrobotti korvasi tehdastyöläisen, ohjelmistorobotti korvaa tietotyöläisen. Kirjanpitäjien, vakuutustarkastajien, asiakaspalvelijoiden ja toimittajien töitä sekä muita toistoihin ja rutiineihin perustuvia työnkuvia voidaan hoitaa ohjelmistoroboteilla.

Ohjelmistorobotilta onnistuu niin alv-kantojen tarkistaminen, vahingon laadun arviointi ilman pärstäkertoimen vaikutusta, auton varaosan toimittaminen mallinumeron perusteella tai urheilu-uutisen kasaaminen pelin tilastojen pohjalta.

Digitalisaatio on edennyt jo myös yhteiskunnan palveluihin. Veroilmoitukset voi hoitaa kotitietokoneelta, Robotit tekevät jo vaativia leikkauksia, kuten Hyksin kaksi miljoonaa euroa maksaneella robotilla on tehty satoja sydän-, keuhko, munuais- ja eturauhasleikkauksia.

Diagnostiikassa puolestaan eräälle syöväntunnistusohjelmalle syötettiin miljoonia kuvia ihmisten kudoksesta, joista tiedettiin kenelle kehittyi lähivuosina syöpä ja kenelle ei.

Tekoälyohjelma löysi itsenäisesti samat tunnusmerkit, jotka lääkäritkin olivat aiemmin havainneet syöpää ennustaviksi. Mutta sen lisäksi se löysi pari uutta syöpää ennustavaa tunnusmerkkiä, joista parhaatkaan lääkärit eivät aiemmin olleet tietoisia. Sillä tehostetaan lääkärien työtä, jolloin heitä tarvitaan jatkossa vähemmän.

Sairaalatyössä automatiikkaa hyödynnetään jo nyt samoin kuin tuotannossa. Husiin on tullut täysautomaattinen lääkevarasto, joita hoitaa seitsemän robottikättä. Robotti hoitaa suonen sisäiset antibiootit käyttökuntoon. Apteekeissa robotit hoitaa varastosta lääkkeet farmaseutille jne.

Robotteja käytetään vanhusten siirtelyyn ja on olemassa erilaisia hoivarobotteja sekä heitä vodaan seurata kotoa Oma-Seniori-turvapalvelun kaukovalvonnalla, jolloin voidaan vähentää hoitohenkilökuntaa.

Matalan osaamistason työpaikat automaatio vei jo 70-luvulla, jolloin myös vähemmän lahjakkaille ja vähemmän koulutetuille löytyi aina jokin lapiomiehen tai varastomiehen paikka. Nyt miehittämättömät automaatiovarastot ovat vieneet nekin työpaikat ja näille pudokkaille on tullut vakava kilpailija maahanmuuttajista.

He kilpailevat niistä samoista vähentyneistä työpaikoista joita kantasuomalaisten Gaussin käyrän vasemman laidan kulkijat tekivät ennen. Tehokkaalla ammatillisella koulutuksella voidaan toki kohottaa vähemmän lahjakkaiden työmarkkinakelpoisuutta, mutta heistä ei koskaan saada digiajan huippuosaajia – vain palvelualan halpatyövoimaa, joita pitää tukea veronsiiroilla tai keinotekoisella työantajien tukiaisilla kun ei enää synny markkinaehtoisia työpaikkoja kuten ennen.

Tämä selittää pitkälti kaikkialle levinneen vihamielisyyden maahanmuuttajia kohtaan, josta näkyvin esimerkki on Donald Trumpin valtaannousu.

Eivät edes Kiinan halpatyöntekijät ole turvassa. Maailman suurin teollisella sopimusvalmistajalla Foxconilla oli vuonna 2011 yli miljoona työntekijää Kiinassa, toimitusjohtaja kertoi, että seuraava palkattava miljoona on robotteja.

Yhdysvalloissa julkaistiin pari vuotta sitten Oxfordin yliopistossa tehty tutkimus, joka ennakoi, että 50 prosenttia sen nykyisistä työpaikoista häviää 10-20 vuoden sisällä.

Työntekijä joutuu yhä useammin kilpailemaan robotin tai keinoälylaitteen kanssa. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Group arvioi, että automatisoitavissa tehtävissä ihminen vaihtuu koneeseen, kun ihmistyö on 15 prosenttia konetyötä kalliimpaa.

Seuraus on se, että tavallisen palkansaajan reaalinen palkkakehitys on pysähtynyt. Yhdysvalloissa reaalipalkka ei ole juuri muuttunut 40 vuoteen, ja jopa Isossa-Britanniassa ja Saksassa, jossa absoluuttinen työllisyys on ennätyskorkea, palkat ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenen ajan.

Suomen rikkain mies Antti Herlin ja koko Herlinien suku kyllä tietää, miten digitalisaatiolla aikaansaadulla tuottavuuden lisäyksellä hävitetään työpaikat mutta moninkertaistetaan voitot.

Muitakin varoittajia löytyy maailmalta. Ice Universityn professori Moshe Vardi kertoi, että Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 250 000 teollisuusrobottia, ja määrän kasvuvauhti on tuplaantumassa. ”Meidän täytyy alkaa ajatella erittäin vakavasti – mitä ihmiset tekevät, kun koneet voivat tehdä melkein mitä vain?” Vardi sanoi. ”Meidän täytyy määritellä uudelleen hyvän elämän merkitys ilman työtä.”

Nyt uutena ilmiönä on tullut akateemisesti koulutetut työttömät, joita on Suomessa jo 55 000 (graafi vuotta vanha). Tohtoreitakin on lähes pari tuhatta kortistossa. Digitalisaatio puree jo koulutettuihinkin ja ylempiin toimihenkilöihin, jotka kokevat asemansa uhatuksi.

Koulutuksen tärkeydestä puhuvat kaikki poliitikot, mutta meillä on jo ylikoulutusongelma. Nuoret koulutetut ja yli viisikymppiset joutuvat jo tyytymään hanttihommiin tai dumppaamaan palkkatasoaan alaspäin.

Juha Siltala kuvaa kirjassaan, että keskiluokan uskomus, että hyvä koulutus takaa hyvän työpaikan, ei enää päde. ”Hyvä esimerkki tästä on iäkkäät johtajat, jotka harrastavat triathlonia ja yrittävät osoittaa nuoremmilleen, että kykenevät yhä kilpailuun”- Mutta ”jos sillä aletaan korvata työsuhdeturvaa, eläketurvaa, kollektiivisia neuvotteluoikeuksia ja elämän ennakoitavuutta, ollaan pettävällä maaperällä”, varoittaa Siltala.

Digitalisaation puolestapuhujat lupaavat aina, että menetettyjen työpaikkojen tilalle tulee aina automaattisesti uusia paremmin palkattuja työpaikkoja. Todellisuus on toinen. Automatisaatio ja tekoäly vaikuttavat myös itc-toimialan työpaikkopihin

Eivät ainoastaan asiantuntijat, toimittajat, tuomarit, konttori-, logistiikka- ja hallintoalan työntekijät ole vaarassa vaan myös korkein johto. Yritysten jatkuva keskittyminen syö johdon työpaikkoja ja lisäriski on yhä kehittyvä tekoäly.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen talousaikakauslehti Forbes hyödyntää 1 200 kirjoittajan verkostoa, joista vain 5 % pääsee palkkatyössä olevan amerikkalaistoimittajan keskiansioihin. Robotit tekevät jo pieniä juttuja liikenneonnettomuuksista jne.

Yhdysvalloissa jo näkyy digitalisaation vaikutus mediaan ja toimittajien työpaikkoihin. Silti taloustoimittajat lähes sataprosenttisesti hehkuttavat digitalisaation siunauksellisuudesta ja digiloikan tarpeellisuudesta.

Kummallista, että toimittajien itsesäilytysvaisto ei toimi, vaikka digitalisaation johdosta yli puolet sanomalehtien työpaikoista kadonnut Yhdysvalloissa vuoden 2001 jälkeen. Työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla myös aikakauslehdissä, kirjankustannusalalla sekä radiossa.

Halpatyö on ujuttautunut myös korkealle koulutettujen asiantuntijoiden uhkaksi. Kesällä 2016 paljastui, että Nokia on palkannut 100 halpaa insinööriä 750 euron kuukausipalkalla. Suomalaisen insinöörin palkka vastaavissa asiantuntijatehtävissä on 3 00-8 000 euroa kuukaudessa.

Nokian nykyinen intialainen toimitusjohtaja Rajeev Suri kyllä tietää, mistä ne uudet insinöörit kannattaa vastaisuudessa rekrytoida lisäämään Nokian kilpailukykyä.

Helsingissä on Tieto Oyj:n johtokuntaan otettu ihmisen sijaan tekoälyllä varustettu robotti, jolla on kiistatilanteessa äänestysoikeus kuten elävillä johtajilla.

Tekoäly-yritys rakentaa Suomessa tulevaisuutta, jossa älykkäät ja itsestään tietoiset koneet pystyvät samaan kuin ihminen.

Toimitusjohtaja Harri Valpola The Curious AI Company –yrityksestä puhuu tulevaisuudesta, jossa älykkäistä koneista tulee eräänlaisia Sampoja. Koneet ottavat hoitaakseen ihmisen tekemät työt ja vapauttavat ihmisten ajan itsensä toteuttamiseen. ”Se on ihan mahdollinen utopia”, Valpola sanoo.

Curious AI haluaa olla mukana seuraavassa loikassa. Yritys hyödyntää Suomen yliopistoihin kertynyttä osaamista tekoälyn haarassa, jota kutsutaan ohjaamattomaksi koneoppimiseksi.

Nykyinen tekoäly pohjaa niin sanottuun ohjattuun koneoppimiseen

Tällaiseen ohjattuun oppimiseen perustui esimerkiksi teknologiayhtiö Googlen kehittämä Alphago-ohjelma, joka sensaatiomaisesti päihitti ensi kertaa ammattilaispelaajan go-lautapelissä. Peli vaati strategista ajattelua kuten shakki-peli. Jo vuonna 1997 IBM:n rakentama shakkitietokone Deep Blue voitti maailman parhaan pelaajan Garri Kasparovin.

”Go on merkkipaalu, jonka saavuttamista pidettiin lähes mahdottomana, koska tietokoneelta puuttui kyky ihmisen tasoiseen hahmontunnistukseen. Enää ei puutukaan”, Valpola sanoo.

Curious AI pyrkii siihen, että koneelle annettaisiin vain muutamia esimerkkejä, minkä jälkeen kone tekisi havaintoja ja oppisi itsenäisesti.

Valpola kertoo yhtiön pystyvän maailman parhaaseen suoritukseen yleisesti käytetyssä testiongelmassa, jossa kone opetetaan tunnistamaan numerot 60 000 lukua esittävän kuvan avulla. Yhtiön ohjelmoima kone oppii tunnistamaan numerot, vaikka sille kerrottiin vain sadan kuvan sisältö. ”Tämä muistuttaa paljon enemmän sitä, miten ihminen oppii”.

Nykyistä ohjattua oppimista rajoittaa se, että kone tarvitsee valtavat määrät valmiiksi luokiteltua aineistoa. Jos koneelle riittää vain muutama esimerkki, tekoälyn mahdollisuudet kasvaisivat huomattavasti.

Lähivuosina Valpola odottaa koneiden kehittyvän oikeasti hyödyllisiksi virtuaaliassistenteiksi ja virtuaalityöntekijöiksi, jotka pystyvät yksinkertaiseen tietotyöhön (tietotyön piti tulevaisuudessa työllistää tehdastyön!)

Jo vuonna 2011 Apple toi älypuhelimiin äänellä ohjattavan Siri-nimisen avustajan, joka pystyy vastaamaan kysymyksiin ja toimimaan äänen perusteella. IBM:n Watson tietokone päihittää muut (ihmis)kilpailijat yhdysvaltalaisessa Jeopardy-tv-visassa.

Jo vuonna 2015 koneet päihittivät ihmisen Imagement-kilpailussa, jossa mitataan kykyä tunnistaa kuvien sisältöjä.

”Tulevaisuus, jossa koneet voivat tehdä kaiken, voi olla muutakin kuin onnellinen utopia. Valpolan mukaan ihmisen toimeentulo ei voi enää perustua ansiotyöhön, koska työt kannattaa teettää koneilla. Tämä tarkoittaa sitä, että koko nykyinen yhteiskuntajärjestelmä pitää muuttaa”.

Tekoälyn kehittyessä pohdittavaksi voi tulla muitakin filosofisia kysymyksiä. Valpola pitää selvänä, että ennen pitkää koneille kehittyy tietoisuus. ”Tekoälyn pitää seurata omaa toimintaansa ja ajatteluansa, jotta se pystyy ohjaamaan niitä. Se tarkoittaa, että siitä tulee siinä mielessä tietoinen”

Tekoälyyn liitetään myös uhkia. Teknologiayrittäjät Bill Gates ja Elon Musk sekä kosmologi Stephen Hawking ovat varoitelleet tekoälyn ja robotiikan vaaroista. Gates jopa ehdotti robottiveroa aivan äskettäin.

Tekoäly ei ole evoluution tuote, joten sillä ei ole luonnonvalinnassa selviytymiseen vaadittavia ominaisuuksia, kuten itsekkyyttä tai kaipuuta itsenäisyyteen. ”Ihminen ei suostu pitkäksi aikaa sortovaltaan, mutta ei ole mitään syytä, miksi tietokone ei olisi tyytyväinen palvelija”.

”Paljon suurempi uhkakuva on se, että tällä teknologialla pieni joukko ihmisiä voisi alistaa ison joukon ihmisiä”, varoittaa Valpola.

EVA:n toimitusjohtaja Matti Apunen on vannoutunut digiuskovainen ja siksi hän tuotti viime kesänä raportin: ”Robotit töihin”. Kirjan pääkirjoittaja Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen otsikoi oman uskomuksensa ”Viisi syytä, miksi robotisoituminen ei johda työn loppumiseen”.

Samoin Etlan tutkimusjohtaja on tehnyt raportin ”Työn murros – Riittääkö dynamiikka”, jossa tutkimusjohtaja Mika Maliranta puhuu ”luovasta tuhosta” jolloin häviävän työpaikan tilalle syntyy vastaavasti uutta, paremmin palkattuja työpaikkoja. Raportin lopputulema on: ”Kun suhteutetaan työn häviämisen ja syntymisen mittakaavat toisiinsa havaitaan, että toimivat työmarkkinat pystyisivät hyvin sulattamaan tulevan teknisen kehityksen haasteet” (s. 89).

 

Myöhemmin EVA:n seminaarissa vieraillut MIT:n professori Erik Brynjolfsson kertoi toista ja viesti oli selvä: ”Älykkäät koneet vievät työt, mullistavat yhteiskunnan ja tekevät harvoista miljardöörejä. Nyt ensimmäistä kertaa koneet ovat alkaneet laajassa mitassa korvata ajattelutyötä. Kaikenlainen rutiinitietotyö postin lajittelusta röntgenkuvien analyysiin on siirtymässä koneille.

Se perustuu koneoppimiseen, joka tarkoittaa sitä, että emme opeta koneelle valmiita sääntöjä. Annamme koneelle tietynlaisen hermoverkoston ja sen jälkeen laitamme sen opettelemaan jotakin asiaa antaen jatkuvaa palautetta onnistumisesta.

Koneelle esimerkiksi annetaan miljoona valokuvaa eri esineistä ja sen tehtävä on tunnistaa mikä on traktori ja mikä kukkaruukku. Aluksi se tekee paljon virheitä, mutta jatkuvan palautteen ansiosta se kehittyy huimaa vauhtia. Nykyään parhaat tunnistusohjelmat ovatkin jo ihmisen tasolla tai jopa parempia esineiden tunnistamisessa.

Tekoälyn luoja, teknologiayhtiö IBM, kertoo, että sen tekoälyohjelma Watson osaa säveltää musiikkia, ohjailla samalla miljoonien laitteiden toimintaa ja parantaa siinä sivussa sairauksia. Esimerkiksi viime kesänä Tokiossa, kun Watson huomasi, että lääkärit olivat antaneet 60-vuotiaalle japanilaisnaiselle väärän diagnoosin.

Watson luki kymmenessä minuutissa 20 miljoonaa lääketieteellistä artikkelia ja tarjosi lääkäreille analyysia, jonka mukaan naisella olisi eräs harvinainen leukemian muoto. Diagnoosi oli oikea ja pelasti naisen hengen.

Siis kone voi oppia muutamassa päivässä asioita johon menee ihmiseltä vuosia. Sen vaikutukset korkeasti koulutettujen työllisyyteen voivat olla katastrofaalisia.

Brynjolfsson varoittaa myös, että automatisaatio johtaa hyvin helposti ’winner takes all’ -tyyppiseen talouteen, jossa marginaalinen joukko yritysten omistajia nousee miljardööreiksi, mutta keskipalkkaista ja matalapalkkaista työtä on yhä vähemmän tarjolla.

Brynjolfsson teroittaa, että politiikkojen tulee olla tietoisia käynnissä olevasta murroksesta ja kuinka perusteellisesti se tulee mullistamaan työelämämme ja yhteiskuntamme.

Myös Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tapani Raiko varoittaa tekoälyn vaaroista. Konkreettisin ja tärkein on Raikon mukaan kysymys siitä, miten verotus järjestetään, jos robotit tekevät suuren osan työstä.

Jos yhteiskunta perustuu siihen, että suuri osa veroista kerätään ansiotulosta, vaarana on, että valtiontalous kaatuu. Lisäksi seurauksena voi olla kahtiajako, vaurauden kasautuminen. On ihmisiä, jotka omistavat robotteja ja kehittävät niitä, ja ihmisiä, jotka ovat menettäneet työnsä.

Eikä kehitys pysähdy tähän. Salamannopea kvanttitietokone toteutuu luultua aiemmin – mallikappaleet tulevat jo tällä vuosikymmenellä. Kvanttitietokoneen idean esitti puolestaan fyysikko Richard Feynman 1982.

Kvanttitietokone käyttää laskutoimituksiin kubitteja. Ne suorittavat useita laskutoimituksia yhtä aikaa. Tietokoneen yksi kvanttiprosessori pystyy käsittelemään kaikkia lukon numeroyhdistelmiä samanaikaisesti. Se lisää tietokoneen tehoa moninkertaisesti.

Ainakin Google ja Nasa tuntuvat luottavan siihen, sillä ne ostivat yhtiöltä kvanttikoneet vuonna 2013. Ne myös väittävät, että laitteet toimivat.

 

Koulutus ei auta. Palkkatuet eivät auta. Uudet yritykset ja kokonaan uudet teollisuudenalat eivät mitä todennäköisimmin auta. Tulevaisuudessa ei yksinkertaisesti ole järkeviä töitä suurimmalle osalle ihmisiä.

Näin väittää uusi kirja ”The Wealth of Humans – Work, Power, and Status in the Twenty-First Century”. Sen kirjoittaja on The Economist -lehden toimittaja ja siellä muun muassa Free Exchange -blogia kirjoittava Ryan Avent.

Aventin ajatuksenjuoksu ja kirjan hyvin lähdeytetyt argumentit ovat niin vakuuttavia ja samalla pelottavia,

Kvanttitietokoneella entisestään kiihdytetään tekoälyä ja työpaikkojen katoamista.PSilti nämä digiuskovaiset kuten Matti Apunen, Mika Maliranta, Antti Kauhanen ja Risto Linturi sanovat aina, että nämä tekoälylaitteet ovat vain ihmisen apuvälineitä jolla vain tehostetaan tuottavuutta. Samalla he tietoisesti vaikenevat, että tuottavuutta ei synny ilman henkilöstövähennyksiä.

Nämä tekoälylaitteet maksavat hunajaa ja ensiksi pitää saada tuottavuushyödyistä kuoletettua nämä digi-investoinnit, ja vasta sen jälkeen syntyy todellista tuottoa. Asiantuntijoitakin on siis aina pakko vähentää – tuottavuuden nimissä. Kehitystä vastustavat iso joukko merkittäviä vaikuttajia.

Sekä Apunen että Linturi eivät (edes lukuisten pyyntöjeni jälkeen) ole osanneet vastata kysymykseen, kuinka digitalisaatiolla aikaansaadut tuottavuushyödyt (osingot) ohjautuvat tai ohjataan kaikkien kansalaisten ostovoimaksi?

PS.  Osa kirjoituksessa käytetyistä graafeista on uudesta kirjastani: ”Kasvun loppu – ilman ostovoimaa ei ole kasvua”.