Kuntavaalit ovat nyt käsillä. Tärkeintä niissä on äänestää. Se on kansalaisoikeus, ei -velvollisuus. Jos ei äänestä, luovuttaa päätösvallan omista ja yhteisistä asioista muille.

Kuntien tärkein tehtävä on pitää huolta peruspalveluista. Se tarkoittaa esimerkiksi päiväkoteja, turvallisia kouluja, monipuolisia kirjastoja, nopeaa pääsyä terveyskeskukseen, hyvää huolta vanhuksista, joustavaa kaavoitusta, tasaisia teitä, joukkoliikennettä ja kulttuuria.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla pitää olla kunnon resurssit. Niistä ei myöskään pidä tehdä liiketoimintaa. Julkisia palveluita ei ole tarkoitettu yksityisten voittojen käärimiseen.

Esimerkiksi Vantaalla terveyskeskusjonot ovat pisimmillään lähes 70 päivää. Se on yli kaksi kuukautta. Se on ehdottomasti liikaa.

Samalla myös vanhustenhoidon ongelmat jatkuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan viidesosa hoitokodeissa ja kotihoidossa olevista ikäihmisistä Suomessa ei ole käynyt ulkona lainkaan korona-aikana viime vuonna. Yhteiskuntaamme rakentaneita seniorikansalaisia ei pidä kohdella näin.

Terveyskeskusten jonot johtuvat siitä, että alan ammattilaisia ei ole niissä riittävästi. Lääkärit eivät hakeudu terveyskeskuksiin, koska he kohtaavat niissä liiallisen työkuorman. Paras sote-uudistus olisikin palkata lisää lääkäreitä, hoitajia ja avustajaa henkilökuntaa terveyspalveluihin.

Vanhusten hoivakoteihin on onneksi tulossa hoitajamitoitus. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa työntekijöiden siirtämistä pois kotihoidosta.

Vanhusten ja vammaisten hoidon pitää tapahtua kunnan omana toimintana. Kun suurin osa alan palveluista on yksityistä bisnestä – kuten Vantaalla – syntyy epäterveitä ja tehottomuutta luovia riippuvuuksia. Yksityinen voi nostaa hintoja eikä kunnalla oleva muita vaihtoehtoja kuin maksaa.

Joskus myös pienet asiat kertovat, mikä kunnan tärkeysjärjestyksessä on väärin.

Juuri ennen vaaleja on uutisoitu, kuinka Vantaan kaupunki on upottanut kaupunkilaisten yhteisiä rahoja yli 100 000 euroa Tikkurilaan avattuun ravintolaterassiin. Raskaan korona-ajan jälkeen ravintoloitakin tarvitaan. Ne kertovat elävästä kaupungista. Myös alan yrittäjät ovat olleet ahtaalla. Mutta riittäisikö, että kaupunki antaa ravintolalle paikan maksutta ilman mittavia tukiaisia?

Samaan aikaan lasten leiritoiminnan määrärahoja on leikattu. Kun kaupunginhallitus päätti viime vuoden syksyllä – vastoin sosiaali- ja terveyslautakunnan kantaa – lakkauttaa Itä-Vantaalla sijaitsevan Rajakylän neuvolan, säästö oli 80 000 euroa.

Neuvoloiden tehtävä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia. On vaikea kuvitella tärkeämpää kunnan palvelua.

Palveluiden harvennushakkuiden taustalla ovat sopeutustoimenpiteet, jotka kaupungin valtapuolueet ajoivat läpi koronakriisin varjolla. Vasemmistoliiton linja on ollut, että ohimenevän koronan takia ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia.

Päinvastoin kriisi on tuonut lisää palvelutarvetta. Tämä on näkynyt nuorten mielenterveysongelmina sekä kasaantuvana hoito-, hoivavelkana, kun ihmisten muita terveysongelmia on jätetty hoitamatta. Tätä velkaa on päästävä lyhentämään pian.

Vantaa ei ole Suomen vauraimpia kaupunkeja. Mutta sen verran meillä on varaa, että koronasta voidaan toipua oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Äänestämällä voi jokainen vaikuttaa siihen, mitä asioita pidetään kunnissa tärkeinä.

Ei pidä myöskään kuunnella tyhjän tynnyrin kolinaa. Syyttelemällä ja kantamalla kaunaa maahanmuuttajia kohtaan, ei ratkaista yhtään ainoaa suomalaisten kuntien ongelmaa.

Peruspalveluiden puolustaminen on kuntavaalien ykkösasia. Suomalainen hyvinvointivaltio tehdään kunnissa. Näille asioille Vasemmistoliitto hakee tukea Vantaalla ja koko Suomessa.

Numero 242 Vantaalla saa äänesi kuulumaan.