Sellaiset arkipäiväisyydet  kuin ”aika” ja ”matka” ja ”avaruus”  tuntuisivat olevan päivän selviä asioita meille itse kullekin. Banaalilta siis vaikuttaa kysyäkin, mikä se aika on ja mikä se matka on ja mikä se avaruus on. Mutta silti väitän, että on tätäkin ensin kysyttävä, jos tahtoo aikamatkalle avaruuteen.

Siispä kysymään sitten.

Mikä on aika? Lyhesti siihen voisi vastata, että aika on fysiikan yksi seitsemästä perussuureesta, jonka perusyksikkö on sekunti. Taisi siis tulla asia selväksi? Vaan tuliko sittenkään? Nimittäin esimerkiksi Wikipedia kertoo ajasta sellaista, mitä ei ihan arjen aikana välttämättä heti tule ajatelleeksi:

”Fysiikassa perussuure aika (lat. tempus, tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Einsteinin suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana. Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Eristetyssä järjestelmässä ajan kuluessa eteenpäin entropia eli haje aina kasvaa, joten hajeen kasvusta voidaan päätellä ajan suunta. Normaalisti syy-seuraussuhteen mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.

Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan voi itse huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella.”

Mikä on sitten matka? Sekin taitaa liittyä tuohon fysiikan perussuureiden ”seitsemään veljekseen”? Puhutaanhan esimerkiksi että Utsjoelta Helsinkiin on matkaa yli 1000 kilometriä eli siis pituudesta näyttäisikin olevan perimmiltään kysymys. No tietenkin pituus on jälleen yksi perussuureista ja sen perusyksikkö on metri. Nimittäin Wikipediakin kertoo asiasta näin:

”Matka voi viitata seuraaviin asioihin: pituus, fysiikan perussuure , välimatka eli etäisyys, kahden kohteen välinen matka”

Olisi sitten vielä jäljellä kysymys avaruudesta.  Siispä:

Mikä on avaruus?  Tuossa aikaa koskevassa osiossa puhuttiin aika-avaruudesta, joten ehkä avaruuskäsite on jotain, mikä liittää yhteen matkan ja ajan? Toisaalta avaruudesta puhutaan herkästi seikkana, joka on jotenkin kaukana meistä, tuolla ylhäällä tähtien maailmassa. Kuitenkin kuulee sanottavan myös, että olemme ”tähtien lapsia”. Kirja nimeltä ”Universumi sisällämme” kertoo, että näinhän asian laita todella onkin. Niinpä tämä luonnehdinta sitoo meidät samalla osaksi avaruutta, suurta kosmista kokonaisuutta. Miksi siis ”mennä merta edemmäs kalaan”.  Wikipediasta saadaan kuitenkin tällainen luonnehdinta avaruudelle:

Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Tarkkaa rajaa maapallon ilmakehän loppumisen ja avaruuden alkamisen välille ei voida asettaa, koska ilmakehän tiheys alenee maapallon painovoimakentän heikentyessä Maasta loitonnuttaessa eikä ole olemassa selkeää rajaa, mutta avaruuden voidaan katsoa alkavan 100 kilometrin korkeudella sijaitsevasta Kármánin rajasta. Tällä korkeudella ilmakehän tiheys on enää vain noin 1/2 200 000 maanpinnan ilmakehän tiheydestä.”

Eli vaikka olemmekin ”tähtien lapsia” ja on ”universumi sisällämme” avaruus olisi silti ”Maan ilmakehän ulkopuolella”. Ristriita tuntuu nyt olevan sen verran suuri, että asia vaatii lisätutkimuksia. Tässä taitaa olla kysymys merkitysopillisesta (semanttisesta) ristiriidasta, mitä tarkemmin ottaen sana ”avaruus” tarkoittaa eri viitekehyksissä, eri asiayhteyksissä, joten lienee parasta seurata ”kosmoksen” viitoittamaa tietä: ”Kosmos (m.kreik. κόσμος) tarkoittaa maailmankaikkeutta, erityisesti järjestyneenä kokonaisuutena. Antiikin ajattelija Pythagoras sanoi: ”Kosmos tarkoittaa järjestäytynyttä maailmankaikkeutta””.

Kun nyt olemme kaikesta päätellen jo aikamatkalla avaruudessa, lienee parasta kurkistaa maisemia. Seuraavassa osiossa ”Aikamatkalla avaruudessa (3)”  tehdään keikaus kaikkeutemme alkuun, aikaan ja paikkaan, jota ei enää ole, ehkei ole ollutkaan. Siis lähtö ”Asemalta nolla”.