Andaras Kitin kuolemasta tuli kuluneeksi 90 vuotta viikon 11 torstaina Kerttulin päivänä 17.3. armonvuonna 2016. On ensin alkuun kuitenkin syytä tutustua hieman Kittien sukuhistorikkiin, alla lainaus Marja-Riitta Vehviläisen tekemästä sukuselvityksestä, joka kokonaisuudessaan löytyy Andaras Hannunpoika Kitin sukuseuran sivuilta: http://www.jounikitti.fi/ahkitti/aloitus.htm

”Samoihin aikoihin kuin Tshalkut, vaelteli Utsjoen tuntureita myös suuri Kittien suku. Silloin kuin Länsmanit tulivat Taka-Lapin tuntureihin Ruijasta käsin, Kitit saapuivat muistelusten mukaan etelästä Kittilänmaasta, missä jo aikoja sitten oli elänyt Kitti-niminen lappalainen antaen nimensä koko seudulle. Ensimmäisenä Kittinä merkittiin Utsjoen kirjoihin Andaras Hansinpoika, 1786 syntynyt tunturimies, jolla oli emäntänä Andaras Jomppaisen Magga, vanhan Heugmannin rouvan systeri, oikein herrastalosta ”.

Andaras Kitti (19.2.1844-17.3.1926) Utsjoen Outakoskelta oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansantieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti erityisesti antoi tutkimuksille pohjaa saamelaisen tähtitaivaan selvittelyissä. Tähtien tarkkailulla oli ennen ja Kitinkin aikoina huomattava käytännön merkitys paitsi meteorologisen ja muun ennustamisen kannalta erityisesti ajan määrittämisessä: tähtitaivas oli kaamoksen ja pimeiden öiden kello.

Näin Andaras kertoili Samuli Paulaharjulle:

”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… niistä katsotaan aikaa, ne on melkein laella puoliyön aikaan. Aamuyöstä ne laskeutuu maan rajalle. Oaggug (Aaronin sauva) ja Jakta (todennäköisesti Kallanpojat) ovat niinkuin punnitsemislaitteita, jotka punnitsevat taivaan menoa ja avaruutta, jota enemmän yö kuluu, sitä enemmän alkaa painaa vaakaa ja se kallistuu toiselle puolelle. Jaktan tähet pysyvät pystyssä, ja Oaggug kallistuu. Ne ilmaa punnitsevat. Kun tulee pimeämmäksi, niin ilma tulee raskaammaksi.”

Selonteossaan Andaras Kitti tulee samalla nimittäneeksi Plejadit nimellä Nieida käreg (ilmeisesti kirjoitusasu on tuon ajan ortografian mukaista) eli Neitokäräjät. Tämä kansainvälisesti hyvin tunnettu avoin tähtijoukko on saanut paljon erilaisia nimiä ja kansanperinteen tulkintoja, joten Kitin kertoma nimi ja tähtien tulkinta on yksi, mutta samalla keskeinen tähtitaivaan kohteen saamelaisnimike ja tulkinta, joka rikastuttaa saamelaisen tähtitaivaan perinnetietoutta. ”Nieida käreg” on nyttemmin nähtävillä taiteilija Brita Turusen maalauksellisena saamelaistulkintana Utsjoen Aligas-talossa.
( http://www.saamivillage.fi/etusivu/palvelut/ailigas-taloa-voi-nyt-vuokrata/ )

Kitti kuvaili saamelaisten ajanmääritystä Paulaharjulle tarkemmin seuraavasti:

”Reiggig on kaksi isoa tähteä etäämpänä toisistaan, melkein keskellä taivasta, kun tähet illalla rupeavat näkymään. Ne kulkevat perätysten, kun ne tulevat puolipäivän piirin kohalle tasan kohakkain, niin koite alkaa. Ne on niinkuin viisarit. Illan kuluessa ne kääntyvät enemmän länteen päin.”

Voidaan perustellusti sanoa, että saamelaisten tähtitaivas oli asiantuntijoilleen kaamoksen ja yön kellojärjestelmä. Se muodostui toki useammasta tekijästä kuin vain Seulasista (Nieida käreg), kuten aiemmin jo havaittiin. Osa tähdistä mittasi aikaa ylimalkaisesti ja osa tarkemmin tiettyinä yön hetkinä. Kitin tapainen taitava perinteen tuntija saattoi todella lukea tähtitaivasta kuin kellon osoittimia. Mutta Seulasten on kerrottu ennustavan erityisesti ihmisen eliniän; kun syksyllä näkee ne ensi kerran, voi niistä päätellä seuraavaa: 20 vuotta on perusikä ja niihin lisätään 10 vuotta jokaista selvästi näkyvää plejadia kohden.

Andaras Kitin muistoksi on hankkeilla myös historiikki, jota hanketta työstää Ohcejoga Utsjoen Ursa ry.

Pohjoissaameksi:

Ándaras Gihtte – Deanu nástedieđaalmmái, in memoriam
Ándaras Gihte jápmimis lea gollan 90 jagi vahku 11 duorastaga, Geartte beaivve 17.3. jagi 2016. Dás álgui lea goittotge ágga oahpásmuvvat Gihtiid sohkahistorjái, mas vuolde loatna Marja-Riitta Vehviläinen dahkan sohkačielggadusas, mii oppalaččat gávdno Ándaras Hánnobárdni Gihte sohkasearvvi siidduin: http://www.jounikitti.fi/ahkitti/saameksi/saloitus.htm
”Seammá áigge go Čálkkut, vánddardalai Ohcejoga duottarguovllus maiddái Gihtiid sohka. Go Länsmanat bohte Davvi-Sámi duottarguvlui Finnmárkkus, Gihtet bohte muitodieđuid mielde máddin Gihtteleatnamis, mas jo don dolin lei ássan Gihtte-nammasaš sápmelaš, gean mielde bođii namma oppa guvlui. Vuosttas Gihtten merkejuvvui Ohcejoga girjjiide Ándaras Hánssabárdni, 1786 riegádan duottaralmmái, gean eamit lei Ándaras Jomppainen Magga, boares Heaugmann rovvá oabbá, albma hearrádálus”.
Ándaras Gihtte (19.2.1844-17.3.1926) Ohcejoga vuovdaguoikkas lei Samuli Paulaharju okta eanemus guovddáš etnográfalaš dutkamuša áššedovdilahtuin Sámis. Gihtte eandalii attii vuođu dutkamuššii sápmelaš nástealmmi čielggademiide. Násttiid čuovvumiin lei ovdal ja Gihtege áigge fuomášahtti geavatlaš mearkkašupmi ii dušše meteorologalaš ja eará einnosteami dáfus muhto eandalii áiggi meroštallamis: nástealbmi lei skábma ja sevdnjes ijaid tiibma.

Ná Ándaras muitalii Samuli Paulaharjui: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… dain oaidná áiggi, dat leat measta alážis gaskaija áigge. Iđitija dat njidjet eatnama rádjái. Oaggug (Árona soabbi) ja Jakta (várra Gállá bártnit) leat dego vihkkenrusttega, mat vihkkejit almmi doaimma ja viiddisvuođa, mađi guhkkelii idja johtá, dađi eanet dat deaddigoahtá veavtta ja dat állana nuppe beallái. Jakta násttit bissot ceaggut, ja Oaggug állana. Dat vihkkejit áimmu. Go sevnnjoda de áibmu lossu.”
Čielggadusastis Ándaras Gihtte nammada seammás plejadiid namain Nieida Käreg (jáhkkimis čállinhápmi lea dan áiggi ortografiija mielde) nappo Nieidagearregat. Dát riikkaidgaskasaččat bures dovddus nástejoavku lea ožžon olu namaid ja etnografiija dulkomiid, nuba Gihte muitalan namma ja násttiid dulkon lea okta, muhto seammás guovddáš nástealmmi čuozáhaga sámenamahus ja dulkojupmi, mii riggudahttá sámi nástealmmi árbedieđu. “Nieida käreg” lea dál oaidninláhkái dáiddár Brita Turunen málema sámedulkojupmin Ohcejoga Áilegas-dálus.
( http://www.saamivillage.fi/etusivu/palvelut/ailigas-taloa-voi-nyt-vuokrata/ )

Gihtte govvidii sápmelaš áigemeroštallama Paulaharjui dárkileappot čuovvovaš lági mielde: “Reiggig leat guokte stuorra násti guhkkeleappos nubbi nuppis, measta guovdu almmi, go násttit oidnogohtet eahkedis. Dat johtet maŋŋálaga, go dat boahtiba gaskabeaivvi biire bokte justa buohtalaga, de guovssu álgá. Dat leat dego viissárat. Eahket mielde dat jorgaleaba eanet oarjjás.”

Sáhttit buriid ákkaiguin dadjat, ahte sápmelaččat nástealbmi lea áššedovdiid skábma ja ija diibmovuogádat. Dat šattai gal máŋgga earáge dahkki dihtii go dušše Seulasiin (Nieida käreg), dego árabut jo áicojuvvui. Oassi násttiin mihtidii áiggi sulalaččat ja oassi dárkileappot dihto ija muttuin. Gihte lágán čeahpes árbedieđu dovdan olmmoš sáhtii duođaide dulkot násteálmmi dego diimmu viissáriid. Muhto seulasiid leat beaggán einnostit eandalii olbmo eallinagi: go čakčat oaidná daid vuosttas geardde, sáhttá dain árvvoštallat čuovvovačča: 20 jagi lea vuođđoahki ja daidda lasihuvvo 10 jagi juohke čielgasit almmis oidnon plejadi mielde.

Ándaras Gihte muitun lea fidnu vuolde maiddái historihka, man ovdii bargá Ohcejoga Utsjoen Ursa ry. (saamennos Pentti Pieski)