Emeritus geologi Esa Karpoff kertoo: ”Siihen kiveen on ikuistettu pala maisemaa yhden sekunnin ajalta, neljänsadan miljoonan vuoden takaa. Silloin kun viimeinen hiekanjyvä haki sijansa ja vesi laski. Siis yksi sekunti neljänsadan miljoonan vuoden takaa. Kirjoita Tana bru ja aseta ajaksi 400 miljoonaa vuotta sitten. 70°30'03.1"N 28°22'06.2"E Tanafjorden, 9845 Tana, Norja https://goo.gl/maps/zXgNfZWA62UVFi6F7  70°30'03.1"N 28°22'06.2"E google.com 400 miljoonaa vuotta sitten - Devonin aika. Maalla elämä muuttuu monimutkaisemmaksi kasvien kehittyessä. Hyönteiset monipuolistuvat ja kalat kehittävät tukevat evät, jotka lopulta kehittyvät raajoiksi. Ensimmäiset selkärankaiset kävelevät maalla. Valtameret ja koralliriutat tarjoavat monenlaisia ​​kaloja, haita, meriskorpioneja ja pääjalkaisia.  Se sekunti, kun viimeinen hiekanjyvä asettui paikalleen ja alkumeri tyyntyi. Se meri oli täynnä elämää, niin kuin meret vieläkin ovat. Se sekunti, vieläkin neljänsadan miljoonan vuoden kuluttua, näkyy tässä kivessä ja tässä hetkessä juuri nyt…  Jos Eartin maailman historian karttaan on luottaminen, ajoittuu Tana bru merenrantaan vasta 450 milj. vuotta sitten. Joten näkemyksemme kiven iästä lähestyy toisiaan. Toki on mahdollista, että myös sisävesi on muodostanut tuon aaltokuvion.  En silti esitä väitettä, olkoon se 400 milj. vuotta. Tuskin kukaan osaa tehdä tarkkaa karttaa tuolta ajalta.” Esa Karpoff luovutti tämän löytämänsä liki puolen miljardin vuoden ikäisen kivettymäpalasen (”kivifossiilin”) Arktisen aikavaelluksen käyttöön torstaina 10.09.2020 Ylen Egenland-kuvausryhmän aloittaessa kanssamme vaellusta kosmisella polullamme. Tästä kivestä teimmekin samalla kellon (kivikellon) kertomaan maailmankaikkeuden ikää ja kehitystä menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Koska tällä hetkellä on havaintojen ja laskelmien avulla pystytty arvioimaan universumimme iäksi noin 13,8 miljardia Maan vuotta, on se tuon kivikellon mukaan 13,8:0,4 = 34,5 kivettymän ikää. Tästä laskelmasta voimme valita kivikellomme aikayksiköksi sopivasti 1 tanakivi. Jos laskemme sitten aurinkokuntamme iän ”kivifossiiliyksikköinä”, saamme vastaavasti 11,5 tanakiveä. Jotta pystymme hiukan ymmärtämään oman elämänikämme suhdetta vaikka tuon kivikellon aikaskaalaan ja sitä kautta myös koko kosmiseen historiaan, annan tässä samalla sinulle, lukijani, tehtäväksesi laskea nykyisen ikäsi kivikellon aikayksikköinä eli montako tanakiveä olet tähän mennessä elänyt?

Emeritus geologi Esa Karpoff kertoo:

”Siihen kiveen on ikuistettu pala maisemaa yhden sekunnin ajalta, neljänsadan miljoonan vuoden takaa. Silloin kun viimeinen hiekanjyvä haki sijansa ja vesi laski. Siis yksi sekunti neljänsadan miljoonan vuoden takaa.

Kirjoita Tana bru ja aseta ajaksi 400 miljoonaa vuotta sitten. 70°30’03.1″N 28°22’06.2″E Tanafjorden, 9845 Tana, Norja https://goo.gl/maps/zXgNfZWA62UVFi6F7 

70°30’03.1″N 28°22’06.2″E

google.com

400 miljoonaa vuotta sitten – Devonin aika. Maalla elämä muuttuu monimutkaisemmaksi kasvien kehittyessä. Hyönteiset monipuolistuvat ja kalat kehittävät tukevat evät, jotka lopulta kehittyvät raajoiksi. Ensimmäiset selkärankaiset kävelevät maalla. Valtameret ja koralliriutat tarjoavat monenlaisia ​​kaloja, haita, meriskorpioneja ja pääjalkaisia. 

Se sekunti, kun viimeinen hiekanjyvä asettui paikalleen ja alkumeri tyyntyi. Se meri oli täynnä elämää, niin kuin meret vieläkin ovat. Se sekunti, vieläkin neljänsadan miljoonan vuoden kuluttua, näkyy tässä kivessä ja tässä hetkessä juuri nyt… 

Jos Eartin maailman historian karttaan on luottaminen, ajoittuu Tana bru merenrantaan vasta 450 milj. vuotta sitten. Joten näkemyksemme kiven iästä lähestyy toisiaan. Toki on mahdollista, että myös sisävesi on muodostanut tuon aaltokuvion.  En silti esitä väitettä, olkoon se 400 milj. vuotta. Tuskin kukaan osaa tehdä tarkkaa karttaa tuolta ajalta.”

Esa Karpoff luovutti tämän löytämänsä liki puolen miljardin vuoden ikäisen kivettymäpalasen (”kivifossiilin”) Arktisen aikavaelluksen käyttöön torstaina 10.09.2020 Ylen Egenland-kuvausryhmän aloittaessa kanssamme vaellusta kosmisella polullamme. Tästä kivestä teimmekin samalla kellon (kivikellon) kertomaan maailmankaikkeuden ikää ja kehitystä menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Koska tällä hetkellä on havaintojen ja laskelmien avulla pystytty arvioimaan universumimme iäksi noin 13,8 miljardia Maan vuotta, on se tuon kivikellon mukaan 13,8:0,4 = 34,5 kivettymän ikää. Tästä laskelmasta voimme valita kivikellomme aikayksiköksi sopivasti 1 tanakivi. Jos laskemme sitten aurinkokuntamme iän ”kivifossiiliyksikköinä”, saamme vastaavasti 11,5 tanakiveä.

Jotta pystymme hiukan ymmärtämään oman elämänikämme suhdetta vaikka tuon kivikellon aikaskaalaan ja sitä kautta myös koko kosmiseen historiaan, annan tässä samalla sinulle, lukijani, tehtäväksesi laskea nykyisen ikäsi kivikellon aikayksikköinä eli montako tanakiveä olet tähän mennessä elänyt?