Divina Commedia (Jumalainen näytelmä)
Firenzeläinen suuri runoilija Dante Alighieri (1265 – 1321) ikuisti Divina Commediassaan keskiajan ihmisen maailmankuvan: Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi, jotka sijaistevat tietyssä aristoteelisessa maailmankaikkeudessa omintakeisesti järjestyneenä kokonaisuutena.
Helvetti on maapallon keskipisteeseen ulottuva kartiomainen syvennys. Vastakkaisella puolella maapalloa on sitten Kiirastuli kartiomaisena vuorena. Tuon vuoren huipulta Dante kuljettaa ihmissielun Paratiisiin, joka muodostuu eriasteisista Taivaista, planeettojen ja tähtien pallokehistä. Uloimpana ja autuaimpana on ”kymmenes taivas”, Empyreum Jumalineen, Kristuksineen, enkeleineen ja muine asianmukaisine taivaan asukkaineen.
Helvetti on Danten runoelmassa sekin jossain määrin ”taivasrakenteinen” eriasteisine kerroksineen, joissa Dante tapaa monia oman aikansa ja historian syntisiä kärsimässä ikiaikaisessa kadotuksessaan. Helvetin lievimmässä, ylimmässä kerroksessa, tuossa ainaisen surumielisyyden kehdossa Dante kohtaa antiikin filosofeja, joiden ainoa synti oli se, että he sattuivat elämään ennen Kristuksen tuloa. Näin Dante runoilee:
”Kun nostin hiukan silmäripsiäni,
viisaiden mestarin näin istumassa
kehässä kotoisessa filosofein;
ihaillen arvostivat häntä kaikki;
lähinnä seisoivat Sokrates, Platon.
Demokritos myös nähtiin, mies tuo, joka
maailman katsoi luodun sattumalta,
Thales, Diogenes, Anaksagoras nähtiin,
Empedokles, Herakleitos ja Zeno… ”
”Viisaiden mestari” on Aristoteles, jonka opin Tuomas Akvinolainen (1221 – 1274) oli ehtinyt sovittaa yhteen katolisen kirkon uskon kanssa. Aristoteles jäi silti Helvettiin, vaikka Tuomas pääsikin Paratiisiin.
Paratiisin rakenteessa on keskiajalle tyypillinen tähtitieteellinen merkillisyys: kiintotähtitaivaan (8. taivas) ulkopuolella on vielä ennen Jumalan asuinsijaa yhdeksäs pallo, Primum Mobile, Ensimmäinen Liikuttaja. Yhdeksännen taivaan olivat ottaneet käyttöön muhamettilaiset eli muslimi-tähtitieteilijät. Tällä tavoin he saivat selitetyksi Hipparkhoksen keksimän tähtitaivaan navan suunnan hitaan kiertymisen (prekession).
Aristoteelisen luonnonkuvan ja katolisen uskon ja kirkon pyhä liitto synnytti ihmisestä vaikuttavan olion maailmankaikkeudessa: ihminen pitää sisällään aineen ja hengen olemuksen. Ruumista vetää puoleensa Maan keskipiste (Helvetti), mutta toisaalta hengen luonnollinen liikesuunta olisi ylös , kohti Empyreum-taivasta ja Jumalaa. Nyt sitten riippuu ihmisestä itsestään, kummalle osalle ihminen antaa eläessään valtaotteen, ruumiin synneille vai hengen valolle. Tie Helvettiin tai tie Taivaan iloihin, Paratiisiin, on ruumiin ja hengen taistelujen tulos. Tämän tähtitieteellisen mallin horjuttaminen oli aikoinaan ankarasti suojattu. Galileo Galilein kohtalo tässä asiassa lienee se kuvaavin: hänet päästettiin pannasta ja kirkonkirouksesta vasta 1990-luvun puolella!
Nyt kun ihminen on ehtinyt kurkata eri kaukoputkillaan ja satelliiteillaan varsin pitkälle ”ylös taivaisiin” ja on jopa ehtinyt ihan fyysisesti käydä Maata lähimmällä taivaankappalleella, Kuussa, taivasmatkojen paratiisiominaisuudet ovat jo varsin haalistuneet. Kiintotähtien taivaskin on osoittautunut osaksi Linnunratamme silminkin havaittavaa ”Milky Wayta”, eikä Galaksimmekaan ole taivasmatkojen keskus jumalaisine näytelmineen.
Itse maailmankaikkeutemmekaan ei näytä olevan riittävän suuri sisältämään Empyreum-taivaan Jumalineen. Silti ihmiskunnassa on edelleen miljardimäärin ihmisiä, joille eri uskonnot tarjovat uskottavaksi omalaatuisen maailmankaikeuden taivaan jumalaisine paratiiseineen ja saatanallisine helveteineen. Taivaiden tarustosta tunnutaan pidettävän kiinni ei vain kynsin ja hampain, vaan peräti miekoin, pyssyin ja pommein.
O tempora o mores…
Lokakuun 4. – 10. päivien välisenä aikana järjestetään vuosittainen kansainvälinen ”Maailman avaruusviikko”. Utsjoella tuota viikkoa juhlistetaan Avaruusperjantai-tapahtumana 7. 10..
( http://www.worldspaceweek.org/ )
Avaruusviikko on kansainvälinen tieteen ja teknologian juhlaviikko:
– 4.10. 1957 ensimmäinen ihmisen rakentama laite, Sputnik 1, kiersi maapallon;
– 10.10. 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen sopimus niistä periaatteista, joilla valtiot tutkivat avaruutta ja sen rauhanomaista käyttöä.
Avaruusviikkoa koordinoi YK:n tuella World Space Week Association (WSWA). WSWA:ta johtaa kansallisten koordinaattorien globaali ryhmä.
Vaikka Maan maailmojamme vaivaavat eriarvoisuudet, eripurat ja konfliktit, olisi ihmisten hyvä miettiä edes viikon, miten me voisimme saada Tellus-avaruusaluksemme kulkemaan sisäisesti kohden rauhaa, ystävyyttä, yhteistyötä ja kesken jäänyttä aseistariisuntaa.