Suomessa puhutaan suomea, mutta kirjoitetaan sitä aika huonosti. Jopa eri lehtien toimituksissa. Se ei vielä haittaa mitään tai ketään, mutta muu kielitaito on pahasti ruostumassa.

 

Jostakin syystä meillä ylpeillään sillä, että muka osaisimme kieliä. Osaaminen tarkoittaa vain englantia, usein könkköenglantia, eikä sillä osaamisella ole mitään tekemistä varsinaisen kielitaidon kanssa. Muuan professori ilakoi menneinä vuosina sillä, että englanti on tullut tiedeyhteisöjä yhdistäväksi kieleksi. Ei siis huolta mitään. Öisinajattelija vinkkasi siihen, että kontekstit, paradigmat ja muut teoriatkin tulevat sitten rapakon takaa. Sehän se juuri yhdistää tiedemaailmaa ja sulkee pois vastavirrat. Ja nyt kun meillä on Donald Duck Trump, voimme kohta tieteen unohtaakin.

 

Suomi on virallisesti kaksikielinen, mutta: moniko oikeasti osaa ruotsia, vaikkapa itäisessä Suomessa tai somessa, missä könkköenglanti loistaa. Moniko hallitsee ruotsin ohella muita naapuriemme kieliä ? Venäjää, puolaa, saksaa tai viroa? Sanoisin että tuskin prosentti.

Suomi on pieni maa, joka loistaa PISA-tutkimuksissa, monessa mielessä aiheellisesti, joskus aivan aiheetta. Kielitaitomme on nollassa.

 

Vain englantia osataan, ja luetaan kouluissa, vain englanniksi kirjoitetaan väitöskirjoja. Saksan ja ranskan kieltä ei enää kouluissa lue juuri kukaan. Puhumattakaan espanjasta, italiasta. Ranska ja saksa ovat laskeneet ylioppilaskirjoituksissa : tänä vuonna jopa 50-70% edellisestä vuosikymmenestä. En muista lukeneeni yhtään ruotsinkielistä, saksankielistä tai venäjänkielistä väitöskirjaa vuosikausiin – ja jokaista noista kielistä pystyn sujuvasti tavaamaan, venäjää melkein toisena kotimaisena.

 

Venäjä

 

Venäjä on pysynyt koululaisten suosiossa ennallaan, ainakin YLEn uutisoinnin mukaan. Mutta kun otetaan eläköityneet / eläköityvät suuret ikäluokat huomioon,  venäjää ei kohta juurikaan osata. Puutetta ei ole vain tulkeista ja suomentajista,  vaan erityisesti kaupan-teollisuuden-kulttuurin parissa venäjää osaavista,
niistä jotka pystyvät kielellä kunnolla kommunikoimaan.

 

ASIASTA tiedotti tänään 8.2.2017 ensin Yle ja nyt sitten ÖISINAJATTELIJA,
joka arvostaa esim professori Jukka Korpelaa / JNS syystä että hän vaatii gradun ja väitöskirjan tekijöiltä sen maan kielitaitoa, jota tutkitaan, esim historiassa.

Myös Arto Mustajoki, emeritus, saa sympatiani ns. ”Naapurin
kieli”-projektillaan, joka jo lienee painunut unohduksiin? Mitä pitäisi tehdä? Shto delat? -kysyisi venäläinen.

Öisinajattelija