Nils Torvaldsin ohella tammikuun 2018 vaaleissa on ehdolla valtakunnan ykkösmieheksi / naiseksi pari muutakin marginaaliehdokasta, nimittäin keskustan Matti Vanhanen ja demarien Tuula Haatainen.
Vanhanen – Sipilän sijaiskuningas
Matti Vanhasesta ”aina luotettava” Wikipedia tietää kertoa seuraavaa (vapaasti lyhennettynä):
Matti Taneli Vanhanen (s. 1955, Jyväskylä) on toiminut Suomen pääministerinä ja Suomen Keskustan puheenjohtajana vuosina 2003–2010 ja kansanedustajana vuosina 1991–2010 sekä uudelleen vuodesta 2015. Vanhanen on koulutukseltaan maisteri ja politiikassa Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri. Poliitikon uran jälkeen hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2010–2014. Onpa hänellä myös vankka toimittajatyön kokemus ennen poliitikoksi pyrkimistä.
Vanhanen oli jo kertaalleen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 vaaleissa, joissa hän sai kolmanneksi eniten ääniä ( – huolimatta siitä, että miehen vaalibudjetti taisi olla ehdokkaista suurin – sitähän rahoitettiin kuulemma ”linnunpönttöjä myymällä” – Öisinajattelijan huomautus, ei Wikipediaa…).
Pääministerikautta värittivät muun muassa vaalirahakohu sekä Vanhasen yksityiselämään liittyvät skandaalit. Kesäkuussa 2010 Vanhanen luopui vapaaehtoisesti pääministeriydestä ja keskustan puheenjohtajuudesta. Eduskuntavaaleissa 2015 hän asettui uudelleen ehdolle ja tuli jälleen valituksi kansanedustajaksi.
Öisinajattelija kommentoi: Vanhanen on ilmoittanut keskittyvänsä vakavasti tammikuun 2018 kampanjointiin. Ulkopoliittisesti hän on perinteisellä Paasikiven-Kekkosen linjalla, vastustaa Natoa ja haluaa kehittää pohjoismaista yhteistyötä. Näihin näkemyksiin yhtyy paljolti myös laitavasemmisto.
Ihmisenä Vanhanen vaikuttaa vaikeasti lähestyttävältä ja vähän puisevan yksitotiselta. Poliitikkona hän on fraaseja toisteleva automaatti, jonka kyvyt globaaliin ajatteluun ja Suomen tulevaisuuden visiointiin tuntuvat vähäisiltä. Hän ei ole ”Ajatusten Tonava”, vaan paremminkin ”Latteuksien Lestijoki”. Vanhasen käytännön toimet ministerikautenaan olivat todellisuudessa kaukana keskustan ”alkiolaisista” ihanteista. Hän on kaiken lisäksi samalla tavalla markkinatalouden ja teollisuuden luottomies sekä aivan yhtä oikeistolainen kuin istuva presidenttimmekin.
Tuntuu vähän siltä, että puoluetoveri-pääministeri Juha Sipilä on heittänyt paremman puutteessa Matti Vanhasen niin sanotusti tuleen, kun ei itse uskalla mittauttaa kannatustaan…tai odottaa parempia aikoja ja keskustan uutta tulemista. Ennusteeni: ensimmäisellä kierroksella Vanhanen jäänee kolmannelle tai neljännelle sijalle eikä pääse jatkoon.
Haatainen – demarien hätävara
Tuula Haataisesta ”aina luotettava” Wikipedia tietää kertoa seuraavaa (vapaasti lyhennettynä):
Tuula Irmeli Haatainen (s. 1960 ,Tuusniemi) on SDP:tä edustava helsinkiläinen poliitikko, koulutukseltaan valtiotieteen maisteri (VTM). Hänellä on myös sairaanhoitajan tutkinto. Haatainen on ollut kansanedustaja Helsingin vaalipiiristä vuosina 1996–2007 ja uudelleen vuodesta 2015. Hän toimi opetusministerinä vuosina 2003–2005 ja sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2005–2007.
Vuodesta 2012 Haatainen on ollut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Ja toiminut sittemmin Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2007. Haatainen on ollut vuodesta 2015 alkaen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.
Politiikkaan Haatainen nousi kansalaisjärjestötaustalla. Helsingin yliopiston opiskelija-aktiivina hän toimi HYY:n edustajistossa
Vuosina 1989–1996 Haatainen oli Sosialidemokraattisten Naisten pääsihteeri ja vuodet 1990–1993 Sosialistisen naisinternationaalin (SIW) varapuheenjohtaja.
Öisinajattelija kommentoi: Haatainen tuli ehdokkaaksi tavallaan ”hätävarana”, koska , ihme ja kumma, suurimpiin puolueisiin lukeutuva SDP ei tahtonut millään löytää omaa ehdokasta. Ulkopoliittista kokemusta Haataisella on varsin vähän, mutta sairaanhoitaja- ja sosiaali- ja terveysministerin taustansa takia hän olisi ilmeinen ”sisäpoliittinen vaihtoehto” eli niin sanottu sote-presidentti. Naisena hän saattaisi edustaa pehmeämpää presidentillistä linjaa kuin vähän jäykät vallattomat poika- tai ukkomiehet. Oman ilmoituksensa mukaan Haatainen on myös varsin kielitaitoinen, koska osaa suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa, mistä on paljon iloa ulkopolitiikan kiemuroita & kysymyksiä harjoitellessa.
Yhteenvetoa
Toisaalta, Öisinajattelijan ennusteen mukaan ei Haataisella eikä Vanhasellakaan ole todennäköisesti minkään valtakunnan mahdollisuuksia päästä kamppailemaan tulevan presidentin Sauli Niinistön kanssa toiselle kierrokselle. Niin, jos toinen kierros yleensä tulee (?). Ehkäpä Haatainen ja Vanhanen voivat muutaman prosentin äänisaalillaan ”pelastaa demokratian” eli vaikuttaa siihen, että Niinistöä ei valita heti tammikuussa 2018. Aika näyttää, sillä todennäköistähän on, että monet demarit ja keskustalaiset äänestävät suoraan Niinistöä…
Mutta lopuksi pitää todeta, että on sinänsä aika käsittämätöntä, kun Suomen poliittinen elämä on näinkin kummallista, että edes kaksi suurta puoluetta ei pääse tammivaaleissa ”hätävara-ehdokkaillaan” todennäköisesti kuin muutamaan prosenttiin (?). Sauli Niinistön ”kekkosmainen” veto kansalaisvaltuuskunnan (vai mikä se termi nyt mahtoi ollakaan?) aikaansaamiseksi oli sellainen itsevaltainen ja itsetietoinen teko, että ainakin demareilta ja keskustalaisilta meni hetkessä jauhot suuhun! Niitä kakistellaan koko vaalikampanjan ajan.
Öisinajattelija