Kun maakunta on pieni kuten Pohjois-Karjala, ehtii päivänkin matkalla kokea ja nähdä paljon. Jos on jo monet kerrat käynyt Kolilla, Ruunaankoskella ja Möhkön ruukkialueella, voi piipahtaa (kuten teimme pari päivää sitten vaimoni kanssa) päiväseltään esimerkiksi Tohmajärvellä ja Kesälahdella.

Suosittelen Tohmajärven Ulkomuseoaluetta ja Kesälahden Sovintolaa.

 

Kuutti Lavonen & Pentti Hakala

Graafikko Kuutti Lavonen ja kuvanveistäjä Pentti Hakala ovat vuosikymmenten takaisia ystäviä. Yksintein -yhteisnäyttely on avoinna Kesälahden viihtyissässä Sovintolassa, samannimisen Sovintola-yhdistyksen ylläpitämässä paikallisessa “kulttuuri- ja kansalaistalossa”. Talon terassilla, kahvilassa, kirjakamarissa ja näyttelytilassa on vilpoista viipyillä pitempäänkin!

Yksintein -näyttelyssä puhuttelivat monet puurakenteiset veistokset kuten Alkemian alkeet” – ja varsinkin Lavosen omaperäinen grafiikka, työt nimeltä Johdatus, Ferrante, Lohduttaja, Aini sekä Maria. Yhteitöistä jäi mieleen arvoituksellinen puu- ja temperateos “Hannes Autereen muistolle”.

Sointula löytyy aivan Kesälahden keskustasta ja Yksintein -näyttely on avoinna 28.8. 2021 saakka. Sen yhteydessä esitetään myös Pekka Kuusiston Cycle of Sixfhs from Shrink- video- ja ääniteos. Se on yllätyksellinen musiikkimatka, vajaan viiden minuutin videoteos, joka yhdistelee modernia musiikkia ja kuvina pianon koskettimia tai liituja vähän muistuttavia liikkuvia väripalkkeja….

 

Algoth Untola ( 1868-1918)

Tohmajärven museoalueelta (Kirkkotie 14) löytyy vaikka mitä. Aina ajankohtainen on paikkakunnan tunnetuin kirjailija Algoth Untola, kirjailijanimeltään myös Maiju Lassila. Koska tästä monipuolisesta Suuresta Kynämiehestä on juuri ilmestynyt tiiliskivimäinen, mutta uskomattoman perusteellinen tutkimus, Marko A. Hautalan Kapinallinen kynämies (Warelia, 2021), kannattaa paneutua erityisesti Maiju Lassilan kotiaitan antiin. (Palaan kirjaan myöhemmin – kunhan saan luettua yli 1000-sivuisen mainion elämäkerran).

Algoth Untolan (alkup. sukunimi Tietäväinen) lapsuus ja nuoruuden renkiaika kului Tohmajärvellä, mikä taatusti jätti jäljet loistavan kynnämiehen uraan ja maailmankatsomukseen, Työmies-lehden toimittamiseen. Elämä päättyi julmasti jo matkalla teloitettavaksi Suomenlinnaan,  toukokuussa 1918…

 

Tohmajärven ulkomuseoalue alkoi muotoutua nykyiseen malliin 1980-luvulla, kun sinne pystyttettiin vanhoja aittatyylisiä rakennuksia ja alettiin kerätä esineistöä. Päärakennuksia ovat “Karjalan kuninkaan”, Gabriel Walleniuksen vaunuliiteriaitta ja apteekkari Nymanin virka-asunto. Molempien herrojen sukuhistoriasta saa hyvän kokonaiskuvan paikallisen oppaan asiantuntevaa selostusta kuunnellessa! Museoalueen aittoihin on ovelasti sijoitettu muun kotiseutuesineistön joukkoon tänä kesänä ns. Mustan kissan museopamaus. Mukana on 13 taiteilijaa, hyvin vaihtelevine tuotantoineen – esimerkiksi Reeta Giger ja Jonna Salonen ovat tuoneet ison joukon pienesinestöä, veistostyylistä taidetta aittoihin. Myös Tuomas Ollikaisen, Aura Hakurin ja Saara Hyvärisen videoteokset puhuttelevat. ( Näyttely on avoinna 8.8.2021 saakka)

Ja kun ollaan Tohmajärvellä, pitää piipahtaa vielä päärakennuksen yhteyteen pystytetyssä viihteellisemmässä näyttelyssä, paikkakunnalla syntyneen laulaja Katri Helenan (s.1945) uraa esittelevässä kahdessa kammarissa…

Öisinajattelija