Joensuun Rokumentti-festivaali on Suomen suurin rock-elokuvia esittävä elokuvatapahtuma. 16-20. marraskuuta 2016 se järjestetään jo 12. kerran, pääpaikkana elokuvateatteri Tapio. Oheistapahtumia on myös Kerubissa ja Taitokorttelissa.
Rokumentin teemana tänä vuonna ovat erilaiset roolit ja roolileikit uusissa rock-elokuvissa, mutta myös pieni läpileikkaus vanhoja laadukkaita rainoja nähdään : THE DOORS (Oliver Stone 1991), PURPLE RAIN ( Albert Magnoli 1984) ja JANIS: LITTLE GIRL BLUE (Amy Berg 2015). Näissähän pääosissa ovat jo kuolleet rocklegendat Jim Morrison, Prince ja Janis Joplin.
Mutta enemmän mukana on nytkin uutta rockelokuvaa, myös marginaalista.
INSIDE THE MIND OF FAVELA FUNK (2016) kertoo Rio de Janeiron slummeista. Favela Funk on Rion katujen aito ääni. Kuvat, tarinat ja hahmot tulevat marginaalista, jossa kaiken kurjuuden ja väkivallan ohella kukkii monipuolinen musiikkikulttuuri. Oudoissa ympyröissä liikutaan myös SONITAssa (2015). Siinä pääosassa on afganistanilainen nainen, rap-artisti Sonita, jolla ei ole perhe- ja ystäväpiirissä ihan helppoa. Selkeää vaihtoehtoelokuvaa edustaa FINDING JOSEPH 1 (2016), jossa keskiössä on punkista ja reggaesta vaikutteita imenyt Bad Brains -hardcore-porukka – kuten myös väkivalta, huumeet ja punkin kelulahahmon sairastuminen. Ohjaaja James Lothas keräsi pääoman leffaa varten yhteisörahoituksella.
Vielä muutama erikoisuus Rokumentin laajasta ohjelmatarjonnasta. Eräänlaista cuba librea tarjoaa THIS IS WHAT IT IS (2015), missä kuubalainen rap-duo Los Aldeanos julistaa, että ”musiikkimme on laittomampaa kuin kokaiini”. Selvää siis on, että liikutaan toisinajattelija-kuubalaisten syrjäkujilla. Lapin syrjäseuduilla ollaan sitten ARCTIC SUPERSTAR (2016) -norjalaisdokumentissa. Päähenkilö, räppäri Nils Rune Utsi osaa asiansa ja sanan säilä viiltää yhteiskuntaa ”syvältä”. Todellinen tärppi, pohjoisen myyttisiä ulottuvuuksia yli kulttuuritajojen.
Kun listaan lisätään vaikka Jim Jarmuschin ohjaama GIMME DANGER (2016), joka kertoo elokuvallisesti ja rajusti The Stooges- yhtyeen ja osin myös Iggy Popin tarinan – ja M. A. Nummisen KOOTUT HILLITTÖMYYDET (1963-2016 – lyhytleffojen kimara), niin mitä vielä voisi toivoa…
ps. Oliver Stonen THE DOORS tuli jo katsottua elokuva-arkiston sarjan (siis Kavi-) ennakkonäytöksessä eilen maanantaina. Se kuuluu edelleen legendaarisen ohjaajan parhaimpiin kuten myös läpimurto SALVADOR tai Vietnam-elokuva PLATOON. Sittemminhän Stone on valitettavasti antanut kaupallisuudelle pikkusormen ellei koko käden…(?).
Öisinajattelija – ks. myös koko ohjelmisto: www.rokumentti.com