Erikoisinta Iijoki-sarjassa on mielestäni se, ettei selkosessa Kallen todistuksen perusteella harrastettu ollenkaan politiikkaa. Kovien metsätyömaiden alueella ei näytä olleen edes ammattiyhdistysliikkettä, mikä kyllä ihmetyttää.

Kalle Päätalo -seuran julkaiseman Päätalo-Sanomat -lehden tämän vuoden numerossa julkaistiin Kallen haastattelu vuodelta 1975, missä tätäkin asiaa sivuttiin. Aaro Salmelan tekemässä haastattelussa Kalle selittää, että Koillismaalla asui kaksi vierasta – nälkä ja pakkanen. ”Sen ajan naisen ja miehen kunnian mitta oli tulla omillaan toimeen eikä ajatuksia liiennyt haihatteluille.”

Kalle jatkaa, että savotoilla kuultiin agiteeraustakin. Kun ulkona kuitenkin odottivat talvi ja pakkanen,  sana ”kilstosi korpikansasta kuin kalso kirves jäisestä puusta”.

Halu tulla omillaan toimeen on tietysti ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Tai oli: ajautuminen huutolaiseksi, mistä Kallen lähipiirilläkin oli riittävästi karvaita kokemuksia. Riitu ja Kallen enot oli kaupattu vuonna 1902. Enot muistelivat tapausta vesissä silmin 30 vuotta myöhemmin esittelemällä Kallelle entisen kotitalonsa Latvalan uiton yhteydessä.

Omista kokemuksista jäi varma vakaumus: kun kerran omilleni pääsen, niin minä en kerjää.

1930-luvun alussa sanomalehti kannettiin Jokijärvelle kolme kertaa viikossa. Lisäksi luettiin Hakkapeliittaa ja Suomen Kuvalehteä vaikka Siionin lähestyslehti taisi olla se seuratuin. Suuren maailman tapahtumat tulivat siis tietoon, vaikkakin jälkijunassa.

Sarkapuku, kivääri ja lihasoppaa

Kalle kertoo Tammetun virran puolimaissa kuulleensa ennenkin kommunisteista ja suojeluskuntalaisista, mutta tajunneensa vasta nyt, että ne liittyvät politiikkaan. Varsinkin se,  että porvaritkin olivat politiikkaa, kummastutti häntä suuresti. Hänelle porvari oli Lehon Porvari eli kauppias Karvonen kirkonkylän yhdestä kauppakartanosta.

Konkreettisemmin politiikka tuli Kallen tietoon sillä, että yhä useamman talon seinälle roikkumaan ilmestyi suojeluskuntakivääri. Hiltu-Jakki taas käytti parhaat taitonsa suojeluskuntalaisten pilkkaamiseen.

Edellä mainitussa haastattelussa Kalle kertoo, ettei mökin mies liittynyt Suojeluskuntaan välttämättä aatteellisesta innosta, vaan siksi, että sai kerrankin kunnollisen sarkapuvun, hyvän kiväärin ja harjoituspäivillä vahvaa lihasoppaa syödäkseen.

Heinäkuun 1930 talonpoikaismarssia Jokijärvellä seurattiin lehdistä ja siitä keskusteltiin vilkkaasti. Enemmän se, että kuka marssi ja miksi puhutti ihmettely, että ”helevetin laillako ne Lappuan miehet joutaa parraana konnuntekoaikana marssia rotkuttelemaan pitkin Helsingin katuja”. Suhde suuriin poliittisiin tapahtumiin oli maanläheinen.

Selkosen sanontoja

Ei varmasti oo Lahtelan isäntä puhasta vettä meijän eistä sevottanu => Naapurisovut Lahtelan isännän kanssa olivat erinomaiset.

Ä´änhätä => Laestadiolaisen Hiltu-Iikan tapa ilmaista, että paskattaa.

Tuossa Tertun kakasemisessa ei ollu issoa jammua => Tertun synnytys oli helppo.

Tiedätkö, muistatko

Vastaus: Kaksi ronttiurakkaa.

Kysymys: Montako sisarusta Lauri Hermannilla oli?