Sunnuntaina 23.11.2014

Liekkejä laulumailla muuttuu näytelmäksi

19. huhtikuuta 2013, kello 14.12 - Kai Hirvasnoro

Kalle Päätalon Kiestingin sotaretkestä kertovasta romaanista Liekkejä laulumailla on syntymässä näytelmä. Se on tarkoitus esittää Taivalkoskella kesällä 2014, kertoo sanomalehti Demokraatti perjantaina. Näytelmän kirjoittaa lehden entinen päätoimittaja Jukka Halonen.

”Tämä on kunnianosoitus Kalle Päätalolle ja pohjoisen pojille. Se toivottavasti onnistuu avaamaan myös Kiestingin reissun tragedian, jossa kokonainen rykmentti ajettiin puna-armeijan piiritykseen. Voisi sanoa, että se oli turha uhri”, Halonen sanoo lehdessä.

Hän pitää Kiestingin ja Uhtuan rintamalohkojen sotaa osin tuntemattomana, vaikka Kiestingissä koettiin hyökkäysvaiheen suurimmat miestappiot suhteutettuna joukkojen määrään. Syitä sodan tuntemattomuuteen on Halosen mukaan useita:

Kotirintaman ja propagandan huomio oli Karjalassa, jonka luovutettuja alueita vallattiin takaisin.

Toiseksi sodan jälkeen ei haluttu muistella, että Kiestingissä taisteltiin rinta rinnan saksalaisten kanssa.

Lisäksi suunta kiinnosti vain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä omat ja naapurin pojat taistelivat.

Kesällä 1942 Kiestingin rintamavastuu siirtyi kokonaisuudessaan saksalaisille.

11 vastausta to “Liekkejä laulumailla muuttuu näytelmäksi”

  1. jormanen kirjoitti:

    Hieno juttu tämä näytelmä Kiestingin tapahtumista. Päätalon lisäksi kannattaa tutustua Wolf H Halstin ja Martti Turtolan kirjoihin aiheesta. Taivalkoskellla esikuntaansa pitäneen 3. Armeijakunnan komentajan Hjalmar Siilasvuon maine on näiltä osin hyvin ristiriitainen.

  2. Ari Eskelinen kirjoitti:

    Saksalaisten ja suomalaisten tavoitteena oli Kiestingin jälkeen Louhi, jolloin Muurmannin rata olisi katkaistu. Leningradiin johtaneen Muurmannin radan suomalaiset katkaisivat etelässä. Venäläiset olivat kuitenkin rakentaneet uuden radan Moskovaan, mitä pitkin liittoutuneiden apu kulki. Sitäkin rataa suomalaiset katkoivat, tosin saksalaisten painostuksesta.

    Saksalaiset lähtivät Kiestingistä Louhea kohti maantietä, suomalaiset rautatietä pitkin. Joukkojen piti kohdata toisensa muutaman kymmenen kilometrin päässä rauta- ja maanteiden risteyksessä. Pian selvisi, että saksalaiset eivät pääse käytännössä mihinkään.

    Suomalaista rykmenttiä komensi eversti Jussi Turtola. Venäläiset saivat heitettyä suomalaisia ja saksalaisia vastaan lisäjoukkoja em. uutta rataa pitkin ja pistivät suomalaiset mottiin. Turtola pyysi useita kertoja lupaa murtautua motista, mutta sitä ei annettu. Viimein Turtola totesi, että kyllä tänne kaatuakin voidaan, ja lähti itse mukaan tiedusteluretkelle.

    Turtola kaatui. Melkoinen joukko haavoittuneista ja lopulta rykmentin rippeet evakuoitiin soisen korven läpi. Osa kaatuneista haadattiin radan varteen.

    • jormanen kirjoitti:

      Oliko Turtola juuri se hermonsa menettänyt Kallen joukon (ilman lähiesimiehen tarkempaa käskyä) suon yli komentanut everstiluutnantti?
      Turtolan veljenpojan kirjassa vastuu vyörytetään kenraali Siilasvuolle, Holstin kritiikki kohdistuu samaan suuntaan.

      Toiset lähteet syyttävät turhasta tapattamisesta Siilasvuon saksalaista esimiestä, jolle 3. AK oli alistettu. Siilasvuo oli pahassa välikädessä.
      Häntä myös kehutaan lopulta marraskuussa turhan hyökkäilyn keskeyttämisestä vastoin saksalaisten toivetta. (Käskystä tuli toive,
      kun Marskikin asettui saksalaisvastaiselle järkilinjalle.)

      • Ari Eskelinen kirjoitti:

        Todennäköisesti Turtolasta on kyse, mutta juuri näiden käskytys- ja alistusuhteiden vaikutuksesta. Tiukat paikathan siellä oli, koska huoltojoukkojen jäseniäkin käskettiin vastahyökkäykseen. Pitää myös muistaa kirjailija Päätalon omat muistikuvat, mahdolliset tulkinnat ja väritykset. Huvittavaa kyllä, Päätalo oli keksinyt Siilasvuollekin toisen nimen, vaikka vähänkin sotahistoriaan perehtyneet tietävät, kuka saksalaisille alistettuja suomalaisjoukkoja komensi.

        En muista, minä päivänä Päätalo haavoittui, enkä sitä, minä päivänä Turtola kaatui. Muistaakseni Päätalo haavoittui jo ennen mottitaistelujen alkamista.

        • V. J. Nilo kirjoitti:

          Kalle haavoittui 14.8.1941 illalla, turtola kaatui 29.8.1941.

        • antero pönni kirjoitti:

          Kallehan oli jo sotasairaalassa silloin kun rykmentti joutui mottiin. Liekkejä laulumailla kirjassa on siitä mainintoja.

        • V. J. Nilo kirjoitti:

          Liekkejä laulumailla teoksesta: Kalle haavoittuu s.265 alkavassa luvussa, JR53 joutui mottiin (Kalle sai tiedon) s.368 ja Rykmentti selvisi pois motista s.456.

  3. Kai Hirvasnoro kirjoitti:

    http://blogit.kansanuutiset.fi/paatalon-matkassa/kallen-lyhyt-jatkosota/

    Tässä kirjoituksessa vertailin Liekkejä laulumailla -kirjan kuvausta JR53:n osasto J:n sotapäiväkirjaan.

    • antero pönni kirjoitti:

      Näinhän se homma oli miten Kaitsu sen oli kirjoittanut! aikaisemmin. Hyvää muistin virkistämistä, kun luki sen uudestaan:) Ilmeisesti saksalaiset vaativat tuloksia ja näinollen tapatettiin suomalaisia turhan takia, kun ei käytetty sitä kuuluisaa maalaisjärkeä! Tai ei päästy käyttämmään, koska komento oli saksalaisilla!

  4. Ari Eskelinen kirjoitti:

    Puolustusvoimat avasi eilen 170 000 kuvan arkiston, mistä löytyy kuvia myös Päätalon sotatiestä. Olen nähnyt samoja sotakuvia erilaisissa julkaisuissa, kuten myös muutamien sotilaiden yksityisarkistoja, joista osan kaltaisia kuvia Puolustusvoimat ei nytkään julkaise.

    Kuvat löytyvät osoitteesta SA-kuvat.fi

    Vielä eilen kuva-arkisto tökki pahoin. Ei toimi nytkään sujuvasti, mutta todennäköisesti tilanne paranee, kun suurin käyttäjäryntäys hellittää.

    Kriteereiksi vain jatkosota ja Kiestinki.

  5. jormanen kirjoitti:

    Kiitos vinkistä. Heti ensimmöiset silmiini sattuneet ”jatkosota”-ajan kuvat ovat erittäin vaikuttavia. 20.6.1641 rauhallinen Helsingin Esplanadi, hyvinvoivia huvinpuettuja ihmisiä. Eivät tiedä, että Kalle tovereineen joutuu jo hiipimään Kuusamossa rajaa kohti. Saksalaiset sotilaat samaan suuntaan aivan siinä vieressä…

Jätä kommentti

Spam Protection by WP-SpamFree

Kansan Uutiset Oy | Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi | Puhelin (09) 759 601 | Fax (09) 7596 0319