Pätkätyöläisen pitkä taival alkoi

Kai Hirvasnoro
Kalle Päätalo teki nykytermein pätkätöitä suurimman osan 1930-luvusta. Pätkien ketju alkoi keväällä 1932 Latvalan tukinlaskusta ja päättyi vasta talvisodan aikana, jolloin hän lähti vapaaehtoisena armeijaan. Sodan jälkeen hän oli Messukylässä ja T...
Yleinen1 kommentti

Romaani kuin novellikokoelma

Kai Hirvasnoro
Kallen pitkäaikainen haave oli oppia kirjoittamaan niin, että saisi joskus julki novellikokoelman. Todella pitkän kypsyttelyn jälkeen tavoite ylittyi moninkertaisesti. Kalle kirjoitti 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Tarkem...
Yleinen7 kommenttia

600 markan uittotili ja Hirvaskoski

Kai Hirvasnoro
Blogin kirjoittaja Hirvaskoskella kesällä 2008, jolloin ei tiennyt Kalle Päätalosta mitään. Tammetun virran viimeiset sata sivua esittelevät ne Kalle Päätalon kirjojen kaksi puolta, joiden vuorovaikutus johtivat hänen ilmiömäiseen suosioonsa. Ens...
Yleinen1 kommentti

Kalle oppii politiikkaa

Kai Hirvasnoro
Erikoisinta Iijoki-sarjassa on mielestäni se, ettei selkosessa Kallen todistuksen perusteella harrastettu ollenkaan politiikkaa. Kovien metsätyömaiden alueella ei näytä olleen edes ammattiyhdistysliikkettä, mikä kyllä ihmetyttää. Kalle Päätalo...
Yleinen5 kommenttia

Korttipirun kelkka ja Kummun Kalle

Kai Hirvasnoro
Luin ensimmäisen Päätaloni Huonemiehen pojan kesä-heinäkuun vaihteessa 2010. Joulunpyhinä pääsin koko sarjan loppuun. Uudelleen tartuin Huonemiehen poikaan kesäkuussa 2011. Oli tarkoitus vain vähän selailla ja imeytyä tunnelmaan, koska heinäku...
Yleinen5 kommenttia

Klassinen lapsuuskuvaus Huonemiehen poika

Kai Hirvasnoro
Kalle Päätalo oli yksitoista romaania kirjoittanut ammattikirjailija vuonna 1971. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyyykki oli jo ohitettu, kun hän aloitti suururakkansa Juuret Iijoen törmässä -sarjan. Kalle oli kuvannut lapsuutensa, nuoruutensa ja so...
Yleinen8 kommenttia

Miehen pitää olla jura

Kai Hirvasnoro
Iijoki-sarjan ollessa jo pitkällä ohjeistaa Taivalkosken kunnan rakennusmestarina toimiva Kalle koiraansa olemaan jura. Se tarkoittaa, ettei saa haukkua turhaan. Jura piti olla myös miehisen miehen. Naisen ja miehen roolit oli tarkkaan määritelty ...
Yleinen4 kommenttia

Riitun kuppaukset ja velhonkonstit

Kai Hirvasnoro
Niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut sairauksia. Miten maaseudulla ja eritoten syrjäkylissä hoidettiin niitä silloin kun lääkäreitä oli korkeintaan maalikylissä eikä välttämättä sielläkään? Taivalkoskella oli 1930-luvun alussa sairaanhoitaja ja...
Yleinen3 kommenttia

Päätalo-aarreaitta Facebookissa

Kai Hirvasnoro
Tässä välissä on pakko mainostaa Facebookissa olevaa Päätalo-sivua, joka on varsinainen aarreaitta. Valtava määrä aiheeseen kuuluvia valokuvia, videoita ja vanhoja lehtileikkeitä. Sivun ylläpitäjä ei kerro edes nimeään. Olisi kiinnostavaa tietää, ...
Yleinen0 kommenttia

Tältä tuoksuu kevät Kallioniemessä

Kai Hirvasnoro
Melkein itkettää lukea näin syyskuussa Kallen ensimmäisestä marjamatkasta. Se tapahtui mummon, Ämmi tai Muori, kanssa Kallioniemen takaisille karpalosoille jonain 1920-luvun ensimmäisen puoliskon keväistä. Viimeksi oli puhetta humoristi Päätalosta...
Yleinen4 kommenttia