Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan vakava ympäristökysymys, se uhkaa luonnon ja ihmiskunnan perusturvallisuutta. Kansainvälinen ilmastosopimus on välttämätön, mutta vielä riittämätön perusta kattavan ilmastoturvan rakentamisessa. Ihmiskunnan on irtaannuttava luonnonvaroja tuhlaavasta ympäristöä saastuttavasta läpivirtaustaloudesta ja siirryttävä ripeästi hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja ovat hauraiden valtioiden köyhät, mutta haitallisilta seurauksilta eivät välty lopulta ketkään. Väestönkasvu ja vaurastuminen johtavat luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvuun. Kehitysmaille on  annettava mahdollisuus yhteiskunnalliseen edistykseen ja sen edellyttämään talouskasvuun. Samanaikaisesti kehittyneiden teollisuusmaiden on vähennettävä absoluuttisesti luonnonvarojen kulutustaan ja ympäristökuormitustaan sekä siirryttävä nopeutetusti uusiutuviin energiamuotoihin.

Pariisissa syntyvä ilmastosopimus on globaalipoliittisesti tärkeä etappi ja tarpeellinen hälytyssignaali ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyydestä. Sitoumuspaketti antaa poliitikoille, markkinoille ja kansalaisille välttämättömän lupauksen ryhtyä pitkäjänteiseen muutostyöhön energiajärjestelmien ja liikennemuotojen irtautumiseksi fossiilisista lähtöaineista.

Markkinaehtoisesti toimivissa yrityksissä yhteiset pelisäännöt edesauttavat tulevaisuuden ennakoimista, jolloin uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen voidaan investoida luottavaisemmin sekä luonnonvaroja tuhlaavasta ja ympäristöä kuormittavasta tuotannosta luopua.

Syyskuussa hyväksytyt kaikkia maita koskevat kestävän kehityksen tavoitteet ja vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma antavat kansainvälispoliittiset puitteet, joita kaikkien tulisi edistää. Suomen tulee olla kiertotalouden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen innovaatioveturi. Se lisää työllisyyttä ja aktivoi kestävällä tavalla talouttamme.

Ihmiskunnalle turvallinen toimintaympäristö

Ilmaston kahden asteen lämpötilan nousu on yksi niin sanotuista planetaarisista turvarajoista, joita ei saa ylittää. Ilmastonmuutos on saatava pysäytettyä ennen sitä. Ilmastonmuutoksen kielteisiltä vaikutuksilta ei ole turvassa kukaan. Olemme taloudellisten suhteidemme välityksellä lukemattomin aine- ja arvoketjuin alttiina muutoksille.

Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset yhdistyvät muihin planetaaristen turvarajojen ylityksiin, erityisesti luonnon monimuotoisuuden nopeaan vähenemiseen. Metsien hävittämisen sijaan maailmassa tulisi olla käynnissä mittavat metsitysohjelmat. Metsien suojelu ja kestävä käyttö on ilmastonmuutoksen torjunnassa laajavaikutteinen ja helposti toteutettava keino. Uhattuina ovat biodiversiteetiltään rikkaimmat sademetsät.

Kaikkia toimijoita sitouttavalla siirtymähallinnalla yhteiskunnan ekososiaaliseen uudistamiseen

Kestävän kehityksen uralle siirtyminen vaatii poliittisia suunnitelmia ja toimintatapojen muutoksia, mutta myös elämäntapakorjauksia, joista tärkeimpiä ovat muutokset työssä ja jokaisen taidoissa. Tämä tarkoittaa globaaleihin muutoshaasteisiin kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen perusrahoituksen vahvistamista, kestävien liikennejärjestelmien suunnittelua, omavaraisemman ruoantuotannon luomista ja paikallisten talouksien kehittämistä. Kaikille avoin elinaikainen koulutus on tarvittavien muutosten ennakkoehto. Teollisuusmaissa meistä jokaisen on opittava kestävän työn uusia valmiuksia. Samalla meidän on opittava pois kestämättömistä käytännöistä.

Ilmastoturva – ja samalla ihmiskunnan tulevaisuuteen ulottuva ruokaturva – edellyttää energiakäänteen lisäksi siirtymistä lihapainotteisesta kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Käänne kohtuullisuuteen

Meidän on näytettävä tietä yhteiskunnan ekososiaalisessa uudistamisessa. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä on jo nykyteknologialla mahdollista. Teknologiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia, jotka on realisoitava pitkäjänteisellä suunnittelulla ja kaikkia toimijoita osallistavalla ja sitouttavalla siirtymähallinnannalla. Kestävän työn, kaikille kohtuullisen elintason ja hyvän elämän tuottava talouden ja kulttuurin uudistus on mahdollista. Nykyistä paljon lyhyempi työaika – 6 tunnin työpäivä – sekä yhteiskunnallisen varallisuuden ja tulojen oikeudenmukainen jako on otettava tavoitteeksi.

Ilmasto on ihmiskunnan yhteinen resurssi, jonka muutoksen hillitseminen ja muutoksiin sopeutuminen edellyttää myös yhteisiä ponnistuksiamme. Käänne toisenlaiseen, kohtuullisuuteen ja kaikille ihmisarvoisen elämän mahdollistavaan tulevaisuuteen vaatii täydellistä käännettä taloudenpidossamme.

**

Tämä on Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän Palstanviljelijät-blogin ensimmäinen kirjoitus. Lisää on tulossa!