Kuntavaalit lähestyvät ja ehdokasasettelu on kiivaimmillaan. Kevään keskeisimmiksi valtakunnallisiksi teemoiksi on nousemassa koulutus ja elinkeinopolitiikka. Näin uskoisin käyvän myös Seinäjoella. Painopisteen siirtyminen tähän suuntaan on luontevaa, ovathan nämä keskeisimpiä kunnille jääviä tehtäväkokonaisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uuden maakuntahallinnon alaisuuteen. Kaavailtu siirtymä tapahtuu kuitenkin vasta vuoden 2019 alusta, jolloin keväällä valittavien valtuustojen toimikausi lähestyy jo puoltaväliä. Siihen asti kunnallinen itsehallinto vastaa niin palveluiden järjestämisestä kuin niiden rahoituksestakin.

Sote-palvelujen kustannusrakenne on varmasti kaikille pääpiirteittäin tuttu: avohoidon palvelut ovat suhteellisen edullisia laitos- ja akuuttihoidon muodostaessa leijonanosan kustannuksista. Valtakunnan tasolla erikoissairaanhoidon kustannukset ovat liki kaksinkertaiset perusterveydenhuoltoon verrattuna. Kokonaiskustannusten alentamiseksi tulisi siis panostaa erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämiseen. Tehokkainta olisi perusterveydenhuollon palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, johon vaikuttaa olennaisesti asiakkaiden hakeutuminen hoitoon riittävän varhain.

Hoitoon hakeutumiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yksi keskeisimpiä on terveyskeskusten perimä käyntimaksu: alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat käyvät lääkärin vastaanotolla keskimäärin puolta harvemmin kuin muihin tuloryhmiin kuuluvat. Tulotason lisäksi myös työterveyshuollon piiristä tippuminen vähentää lääkärikäyntejä merkittävästi. Terveyskeskusmaksu kohdistuu pääasiassa työelämän ulkopuolella olevien – kuten työttömien ja eläkeläisten – maksettavaksi kasvattaen terveyseroja ja eriarvoisuutta.

Nykyinen hallitus on sanonut haluavansa edistää kokeilukulttuuria ja olevansa huolissaan eriarvoistumiskehityksestä. Työryhmien perustamisen lisäksi sen kärkitavoitteisiin lukeutuu strategisten kokeilujen toteuttaminen sekä ruohonjuuritason kokeilujen vauhdittaminen. Kunnilla olisi loistava mahdollisuus lyödä tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja harjoittaa luovaa ongelmanratkaisua. Ehdotankin siis, että Seinäjoen kaupunki tarttuu ennakkoluulottomasti tuumasta toiseen ja ryhtyy Etelä-Pohjanmaan sote-ratkaisun veturiksi poistamalla kokeiluluontoisesti terveyskeskusten käyntimaksut vuodeksi 2018. Pilottihanke tuottaisi ensikäden tietoa käyntimaksujen vaikutuksesta hoitoon hakeutumiseen ja sitä kautta oikein ajoitetun hoidon ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Ratkaisun avaimet ovat tulevien valtuutettujen käsissä, sillä ensitöikseen he ohjaavat budjetin valmistelua.


[EDIT: Kirjoitus on julkaistu 3.2.2017 Ilkassa ja Seinäjoen Sanomissa]