Antti Peltola ja Olli Keto-Tokoi perustelevat Keski-Uudenmaan lukija-palstalla 19.12.2018 päätöstä hallinnoida Perhelä-kiinteistöä osakeyhtiönä eikä suoraan kaupungin omistamana. Peltola ja Keto-Tokoi väittävät, että tonttien ostaminen rakennuksineen kaupungille olisi ollut kalliimpi vaihtoehto, koska varainsiirtovero olisi ollut suurempi kuin toteutetussa osakekaupassa. Ostamalla yhtiöiden osakkeet on säästetty kaupungin varoja.

Virkamiesten väite on hämmentävä. Asia on nimittäin juuri päinvastoin. Varainsiirtoverolain mukaan kunnan ei ole suoritettava varainsiirtoveroa kiinteistön hankinnasta (varainsiirtoverolaki 10 §). Sen sijaan arvopaperihankinnasta kunnan on pääsääntöisesti maksettava varainsiirtoveroa, kuten muidenkin verovelvollisten. Asia on tarkistettavissa Kuntaliiton sivuilta.

Jos tontit rakennuksineen olisi ostettu kaupungille, kiinteistöjen hallintaa koskevat päätökset olisi tehty kuntalakia ja Järvenpään kaupungin johtosääntöä noudattaen. Mitään juridista estettä ei ole ollut sille, että yhtiöt olisi purettu kauppojen jälkeen. Purut olisi voitu tehdä veroneutraalisti. Kun hallinto olisi siirtynyt kaupungille, siitä olisi aiheutunut kaupungille lisäkuluja, mutta ne olisi kyetty reilusti kattamaan niillä varoilla, jotka varainsiirtoverosta olisi säästynyt (kaksi prosenttia kauppahinnasta). Myös kiinteistöyhtiön hallinnosta on aiheutunut kuluja, jotka viimekädessä ovat langenneet kaupungin maksettaviksi.

Merkittäviä hallintoa koskevia päätöksiä ovat ainakin olleet vuokralaisten irtisanomisajankohdat sekä Lujatalo Oy:n kanssa tehdyt rakennusten purkua koskevat sopimukset. Näihin on liittynyt huomattavat taloudelliset intressit. Nyt päätökset on osakeyhtiölakia noudattaen tehnyt kiinteistöyhtiö, jonka päätökset eivät ole julkisia eikä kuntalaisilla ole ollut niistä oikeus valittaa. Jos kaupunki olisi tehnyt päätökset, ne olisivat kuuluneet julkisuuslain piiriin ja kuntalaisilla olisi ollut valitusoikeus.

Kaupunki on antanut tai antamassa kiinteistöyhtiölle lisää rahaa. Sen käyttämisestä päätetään osakeyhtiölakia noudattaen, joten päätösten salaaminen kuntalaisilta jatkuu.

Koska kiinteistöyhtiön toteuttamassa hallinnossa ja tekemissä päätöksissä noudatetaan osakeyhtiölain säännöksiä, hallinto ja päätökset eivät voi miltään osin olla kaupungin viranhaltijavalmistelua ja päätöksentekoa, kuten virkamiehet kirjoituksessaan antavat ymmärtää.

Kuntalain mukaan silloin, kun kunta ostaa, myy tai vuokraa kiinteistöjä ja toiminta liittyy kunnan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitoon, tehtävää ei tulisi antaa osakeyhtiön hoidettavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on taata jokaiselle mahdollisuus tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen elinympäristöään koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteet liittyvät kuntalaisten perusoikeuksien toteuttamiseen. Perusoikeuksiin ennen muuta kuuluu oikeus saada tieto ja mahdollisuus valittaa tehdyistä päätöksistä.

Omistajaohjaus poistaa perusoikeusvajeen vain silloin kun se perustuu virkamiesten tai luottamuselinten tekemään valituskelpoiseen päätökseen. Tiedottaminen ja tiedonsaanti eivät poista perusoikeusvajetta.

Mielestäni Perhelä-hankkeessa on kysymys mainitusta kuntalaissa tarkoitetusta tilanteesta, minkä vuoksi hallintoa ei olisi tullut toteuttaa osakeyhtiömuodossa ja kiinteistöosake yhtiö tulisi purkaa.