Lehtien vappumuistioissa julkaistaan yleensä juhlapäivään liittyviä muutoksia julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Tänä vappuna muutoksia on nähtävissä enemmän kuin pitkään aikaan.

Kaupat ovat auki miten sattuu. Ihmiset joutuvat olemaan töissä vappunakin, kun laki ei enää suojele työntekijöitä ja työnantaja kilpailuttaa näitä toisiaan vastaan.

Junaliikenne yksityistetään. Tämä johtaa palvelun paranemiseen niillä harvoilla vuoroilla, jotka jäävät jäljelle.

Tieverkko yhtiöitetään. Suomi tulee pala palalta myyntikuntoon.

Sosiaali- ja terveydenhuolto se vasta yksityistetäänkin. Uudet sote-alueet yhtiöitetään, jotta saadaan palvelujen myyntihinta selville.

Päiväkodit sulkevat ovensa eri puolilla Suomea etuajassa niiltä lapsilta, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai hoitavat lapsen sisarusta kotona.

Palkat laskevat ja asiakasmaksut nousevat.

Posti yksityistetään ja se kulkee jatkossa entistä hitaammin ja harvemmin. Vapautuvat resurssit käytetään palvelun kehittämiseen sijaan ruohonleikkuuseen.

Veronkiertoa helpotetaan, jotta hyvinvointivaltiosta olisi pakko leikata koko ajan lisää. Hallintarekisteri tuodaan eduskuntaan niin monta kertaa, että se tajutaan hyväksyä.

Tämän vapun poliittinen tilanne on ahdistavampi kuin aikoihin. En muista, että politiikka olisi tuntunut näin henkilökohtaiselta – ja näin ahdistavalta – koskaan aiemmin.

Minulla ei ole ollut tapana ottaa yhteiskunnallisia asioita henkilökohtaisesti. Rasismi ja katupartiot ahdistavat, mutta ne eivät uhkaa ensisijaisesti juuri minua. Taloudellinen epävarmuus ja velkaantuminen on ollut tuttua, mutta tiedän sen olevan vielä monin verroin tutumpaa monille muille.

Politiikka näyttäytyi minulle pitkään opiskelijapolitiikan kokemusten kautta: kaikki tapahtuu hitaasti ja vaikeasti, mutta pitkäjänteisellä, strategisella työllä ja laajalla yhteisrintamalla voi saavuttaa jotain. Kamppailujen tuloksena opintotukea parannettiin vuosien aikana ainakin korottamalla asumislisää ja opintorahaa sekä sitomalla tuki indeksiin.

Henkilökohtaisin kokemus hitaasta vaikuttamisesta tuli Oulussa, jossa saimme laajennettua paikallisliikenteen opiskelija-alennuksen yli 30-vuotiaisiin. Yksinkertainen ja helposti perusteltava tasa-arvoasia vaati loputtomasti palavereita ja lobbaamista, mutta tapahtui lopulta.

Opintotuen parannukset on huuhdottu Säätytalon viemäriin jo monta kertaa. Tuki irrotetaan indeksistä. Opintorahaa leikataan. Lainapainotteisuus tulee yhtä varmasti kuin vesi veneeseen, josta Juha Sipilä kiskaisi pohjatapin irti. Opintotuen ehdot ovat kiristyneet jo pitkään.

Opintotukileikkaukset eivät tee porvarihallituksen politiikasta minulle henkilökohtaista, vaikka voimaannuttavat muistot vähän menettävätkin tehoaan. Ajankohtaisempia ja ahdistavampia asioita ovat esimerkiksi lapsilisien leikkaus, kuntien tehtäväksi annettavat palveluleikkaukset sekä työelämän huononnukset.

Tosin on vaikea nimetä yhtä yksittäistä asiaa, joka porvarihallituksen Suomessa erityisesti pimentää tulevaisuutta. Ehkä se on kaikki alussa lueteltu yhdessä, hallituksen suuri linja: tehdään niin härskejä ehdotuksia, että niiden pienimpiäkin lopulta toteutuvia osia voi kuvailla radikaaleiksi. Tehdään, kun voidaan.

Tai ehkä se on juuri se, että hallitus voi, kun kukaan ei estä. Ay-liikettä vastaan hyökätään poikkeuksellisen kovaa, mutta se ei iske takaisin, vaan alistuu neuvottelemaan suuryhtiöiden ja vuorineuvosten ”reaaliteettien” pohjalta.

Muitakin on selvästi ahdistanut, sillä isompia ja pienempiä kansanliikkeitä on syntynyt leikkauspolitiikkaa ja hallitusta vastaan. Kansanliikkeiden, ay-liikkeen ja punavihreän opposition voima jää kuitenkin hajanaiseksi. Vastapuoli on brändännyt vaihtoehdottomuutensa yhteisten asioiden hoitamiseksi, kun taas vaihtoehto pannaan näyttämään itsekkyydeltä tai asiantuntemattomuudelta.

Halusin tähän loppuun toiveikkaan sävyn – jotain siitä, miten henkilökohtaiset ahdistukset synnyttävät kollektiivista kamppailua talouskuria ja rahavaltaa vastaan. Vappu on parhaimmillaan muistutus yhteisrintaman voimasta. Teemoja riittää valittavaksi: esimerkiksi veroja välttelevät ministerit, maan turvallisuustilannetta horjuttavat sotaharjoitukset ja koulutuspetokseksi muuttunut koulutuslupaus. Itse vaadin vappuna hallituksen eroa. Vaadi sinäkin.