Murskaava enemmistö Suomen kunnista pitää hallituksen ajamaa sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta huonona. Tämä käy ilmi kuntien lausunnoista sosiaali- ja terveysministeriölle.

Ministeriö pyysi lausuntoja kunnilta sekä muun muassa sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymiltä, sairaanhoitopiireiltä, yksityisiltä terveysyrityksiltä ja puolueilta. Vastausten perusteella hallituksen sote-esityksen kannatus on hyvin heikko.

Laskin, että lausuntonsa lähetti määräaikaan eli 15.12.2017 mennessä 212 kuntaa. Lausunnon antoivat kunnanvaltuustot tai kunnanhallitukset eli vaaleilla valitut kuntalaisten edustajat.

Lausuntopyyntölomakkeen keskeisin kysymys oli ensimmäisenä: Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?”.

82 prosenttia lausunnon antaneista kunnista eli 173 kuntaa vastasi ”ei” tai ”ei pääosin”. Näiden kuntien joukossa ovat kaikki Suomen suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut.

”Kyllä” tai ”kyllä pääosin” vastasi 39 kuntaa, eli ne kannattavat sote-esitystä. Näissä kunnissa asuu yhteensä 583 898 ihmistä. Se on vain noin 11 prosenttia Suomen väkiluvusta.

Esimerkiksi Uudenmaan kunnista vain Myrskylä kannatti hallituksen esitystä. Pirkanmaan kunnista ainoastaan Juupajoki, Lempäälä ja Virrat pitivät esitystä hyvänä.

Hallitus on siis ajamassa kuntiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jota kannattaa vain murto-osa Suomen kunnista. Ylivoimainen enemmistö on sitä mieltä, että uudistus ei edistä väestön terveyttä ja hyvinvointia.

 

Sipilän kotikuntakin empii

Kaikki nekään kunnat, jotka vastasivat uskovansa, että hallituksen sote-uudistus parantaa asukkaiden hyvinvointia, eivät tunnu olevan aivan koko sydämellään sen kannalla. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kotikunta Kempele sanoo ensin hallituksen esitykselle ”kyllä”, mutta pyörtää kantansa vastauksen perusteluissa:

Sipilän hallituksella on enemmistö eduskunnassa, ja eduskunnalla on tietysti isompi valta kuin kunnanvaltuustoilla. Suomalaisessa demokratian mallissa kunnanvaltuustot kuitenkin edustavat kuntansa asukkaita, jotka ovat ne vaaleissa valinneet. Kun sote-uudistuksessa on pääministerin Sipilän sanoin kysymys ”itsenäistymisen jälkeen suurimmasta uudistuksesta Suomessa”, osoittaisi hyvin erikoista käsitystä demokratiasta, jos kunnanvaltuustojen yli 80-prosenttinen vastustus jätettäisiin huomiotta.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoa myös sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymiltä, jotka ovat kuntien yhteisiä sote-palvelujen tarjoajia. 30 vastanneesta kuntayhtymästä 23 vastasi, että hallituksen sote-uudistus ei edistä ihmisten hyvinvointia. 11 sairaanhoitopiiristä vain Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri piti hallituksen sote-esitystä hyvänä.

 

Kustannussäästöihin ei usko juuri kukaan

Lausuntopyynnössä kysyttiin kantaa myös kustannussäästöihin. Kysymys kuului: Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite?”

Edes ne kunnat, jotka kannattivat hallituksen sote-esitystä, eivät uskoneet kustannussäästöihin. Myöntävästi vastasi vain kolme kuntaa: Kaavi, Kuusamo ja Taivassalo.

Myös terveysbisneksen kantaa kysyttiin. Ketään tuskin yllättää se, että Terveystalo, Attendo, Pihlajalinna ja muutkin terveysyritykset pitivät hallituksen hanketta hyvänä. Tosin niistäkään kaikki eivät luvanneet, että sillä voitaisiin hillitä kustannusten kasvua. Toisaalta jos hallituksen yksityistämismalli toteutuisi, valtion sote-menot olisivat niiden tuloja.

 

Hallituspuolue keskustakin epäröi

Kokoomus ei puolueena vastannut lausuntopyyntöön. Ehkä siellä ajateltiin, että puolueen kanta tulee yhtä hyvin esille Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lausunnossa, joka on juuri päinvastainen kuin kuntien enemmistön kanta. EK uskoi myös kustannussäästöjen toteutuvan.

Keskusta sen sijaan antoi lausunnon. Sen puoluehallitus asetteli sanansa näin:

Lopuksi keskustan puoluehallitus toteaa diplomaattisesti, että hallituksen sote-uudistus on susi jo syntyessään:

Keskustan vastaukset ovat sikäli mielenkiintoisia, että kun Li Andersson (vas) kysyi eduskunnassa 19.10.2017 keskustalaiselta peruspalveluministeriltä Annika Saarikolta, onko tämä tyytyväinen hallituksen sote-esitykseen, vaivautuneen kiertelevä vastaus kuului: ”Pidän tärkeänä, että esityksellä on lausuntokierros.” Nyt lausuntokierros on käyty, ja ylivoimainen enemmistö lausunnonantajista on sitä mieltä, että hallituksen esitys ei täytä sote-uudistuksen tärkeimpiä kriteerejä. Looginen johtopäätös olisi silloin panna uudistus uuteen valmisteluun.

 

Edes ministerien kotikunnat eivät kannata

Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko  totesi sote-uudistusta kehuessaan Helsingin Sanomille 16.12.2017: ”Soteen lähdettiin siksi, että sote-palvelujen saatavuus paranisi ja terveydenhuollon kustannukset saadaan hallintaan.” Kuntien lausunnot osoittavat ilman epäilyksen häivää, että ne eivät usko alkuukaan, että sote-uudistuksella saavutettaisiin sitä, mitä lähdettiin tavoittelemaan.

Yksi 173 kunnasta, jotka eivät usko uudistuksen parantavan asukkaidensa hyvinvointia, on Risikon oma kotikunta Seinäjoki, vaikka Seinäjoen kaupunginvaltuuston suurimmat ryhmät ovat keskusta ja kokoomus. Jyrkän torjuvalla kannalla on myös Annika Saarikon kotikaupunki Turku.

 

PS. Hallituksen sote-uudistusta kannattaneet kunnat olivat Asikkala, Eura, Eurajoki, Hirvensalmi, Hollola, Ilomantsi, Juupajoki, Jämijärvi, Kaavi, Kankaanpää, Kempele, Kokemäki, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Leppävirta, Loimaa, Luhanka, Muhos, Myrskylä, Nakkila, Nivala, Orimattila, Oripää, Pori, Pudasjärvi, Pyhäranta, Siikainen, Soini, Sonkajärvi, Taipalsaari, Taivassalo, Ulvila, Vieremä, Viitasaari, Virrat ja Äänekoski. Kuntien lausunnot löytyvät siis täältä.