Mistä ihmeestä Hesari tempaisee näitä väittämiään ”Uusi vaihtoehto on vasemmistolaisempi kuin Jussi Halla-ahon Perussuomalaiset”? Torstaina 15.6. Hesari julkaisi arvokartan, johon oli vaalikonevastauksista koottu vaaleansinisiä ja violetteja pallukoita vasen- oikea- ja konservatiivi- liberaali- koordinaatistoon.
Eivät vaalikonevastaukset tee ihmisestä vasemmistolaisempaa tai oikeistolaisempaa. Ei se, että esimerkiksi Timo Soini on joskus menneisyydessä sanonut, että hän on köyhien asialla tai pienen ihmisen puolella, tee hänestä vasemmistolaista. Ihminen nyt vastaa vaalikoneen kysymyksiin siten, kuin hänestä sillä hetkellä tuntuu tai minkälaisia vastauksia hän olettaa äänestäjien kannattavan.
Teot puhuvat puolestaan. Hallituksen viime kahden vuoden politiikka ei ole ollut pienen ihmisen tai köyhien asialla. Pienituloisten pienistä rahoista on koko ajan leikattu euro sieltä, toinen täältä: eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, vammaisilta, sairailta, työssäkäyviltä, sosiaali- ja terveyskeskusten asiakasmaksuista. Nämä ovat niitä tekoja, jotka osoittavat mihin kohtaan arvokartalla ihminen kuuluu.
Kultaranta- keskusteluissa nobelisti Bengt Holmström sanoi Ylen haastattelussa: ”Toivoisin, että maahanmuuttokriittisyys ei nousisi, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, mutta maahanmuuttajille pitää sallia työtä. Se tarkoittaa sitä, että heidän pitäisi saada tehdä työtä alemmilla palkoilla”. Tällä tavoin sovitut työ- ja palkkaehdot yritetään vähitellen ajaa alas. Meille syntyy kahdet eri työmarkkinat ja silloin on myös suomalaisten palkkojen pakko joustaa – alaspäin. Ei sitten pidä ihmetellä, jos maahanmuuttokriittisyys on jo noussut. Pienituloinen saa todella miettiä, millä hän tulee toimeen, vaikka hänellä olisi se paljon kehuttu työpaikka. Se ei enää kiinnosta hallituksen ministereitä, hankkikoon pienituloinen vaikka toisen työpaikan, tai kolmannen.
Hallitus ottaa itselleen kunnian talouskasvusta ja tulemme kuulemaan tätä vuodatusta lähes joka ikisessä puheenvuorossa. Talous kuitenkin toimii sykleittäin ja noin kymmenen vuoden hitaamman kasvun tai taantuman aikaa seuraa väistämättä paremman kasvun aika, se on vain taloudellinen tosiasia, sillä ei ole mitään tekemistä hallitusten toimien kanssa. Se voi johtua vaikka yksinkertaisesti siitä, että tuon ajan kuluessa laitteet menevät rikki ja on pakko ostaa uusia – vaikka sitten velkarahalla. Velkaa suomalaisilla onkin nyt ennätyksellisen paljon.
Työpaikka on ihmiselle tärkeä, mutta pitääkö se ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä – vaikka neljän euron tuntipalkalla – sitä voi jokainen miettiä mielessään.