Käsittelin jo edellisessä artikkelissa Turun kohtaloa ”uutena Helsinkinä” mitä tulee asumiseen. Nyt haluan alleviivata, että tähän on mahdollista vaikuttaa ja Vasemmiston on se tehtävä.

Turku on kasvu-uralla. Työpaikkoja syntyy ennennäkemätöntä tahtia, Varsinais-Suomen talous kasvaa ja Turku on se, mihin kaikki haluavat muuttaa. Turun ja Uudenkaupungin radan sähköistys ja matkakeskuksen rakentaminen tarkoittaa työssäkäyntialueen laajentumista.

Turun Ylioppilaskyläsäätiö rakentaa kaiken mitä se pystyy ja uusia asuntoja syntyy vain 150-200.

Ugin autotehtaan työntekijä voi asua Turussa, jos haluaa. Tunnin juna Helsinkiin laajentaa Uudenmaan työssäkäyntialuetta. Turku on lämminhenkinen kulttuurikaupunki, jonka keskusta voisi olla paljon nykyistäkin mielyttävämpi. Tänne kannattaa siis tulla ja samalla maksaa tänne verot ja kuluttaa ja kasvattaa taloutta ja työllisyyttä entisestään.

Hienoa, Turku kasvaa ja kehittyy! Vaan ei kasva ja kehity näillä eväillä: Aiemmin mainittu asuntorakentamisen mitoitus ei riitä. Turun oma vuokra-asuntotuotanto mataa. TVT rakensi 20 uutta asuntoa 2017, ensi vuonna sentään tulee sata lisää. Mutta sosiaalisen asuntotuotannon tason täytyisi olla merkittävä siivu tarpeesta, eli vähintään tuhansia. Turun Ylioppilaskyläsäätiö rakentaa kaiken mitä se pystyy ja uusia asuntoja syntyy vain 150-200.

Yksityinen tuotantokaan ei riitä ja on hinnaltaan markkinahintaista, eli ei tällä kysynnällä kohtuuhintaista. Paine kasvaa ja hinnat nousevat. Itseasiassa ne ovat jo nousseet. Kupittaa on ennusteiden mukaan vuonna 2018 Suomen nopeiten asuntojen hintoja nostanut alue Suomessa. Turussa asuntojen hinnat nousivat yli 8%, eli nopeiten Suomessa. Tilanne on jo päällä ja suurin kasvu on vasta edessä. Viisi vuotta on lyhyt aika.

 Vasemmiston tulee tehdä tarkka suunnitelma siitä, mihin uusi väestö on asutettava ja mitkä ovat alueiden uudet palvelumitoitukset.

Vasemmistolta on löydyttävä tähän vastaus. Turun Vasemmiston rakennuspoliittinen linja on hyvin karkeasti tunnettu kahdesta päälinjasta: 1. kaikki voidaan purkaa uuden tieltä ja 2. mitään ei saa purkaa tai rakentaa mihinkään. Onko tämä reilu arvio? Tuskin, mutta naljailuni piilottaa aleen ristiriitaisen ja epäselvän asuntopolitiikan.

Onneksi nyt on oikea hetki korjata asia, sillä ristiriitaisten linjan on loputtava. Vasemmiston tulee tehdä tarkka suunnitelma siitä, mihin uusi väestö on asutettava ja mitkä ovat alueiden uudet palvelumitoitukset. Näiden kustannukset tulee myös selvittää riittävällä tarkkuudella ja aktiivisesti ajettava tämän toteutumista. Pelkkä vaatimus uusista TVTn asunnoista ei riitä, vaan taloille on löydyttävä tontit ja selvät asukasmäärätavoitteet on asetettava.

Kysymyksiä on runsaasti: suositaanko täydennysrakentamista vai laajeneeko Turku ulospäin pelloille, saaristoon ja metsiin? Mihin täydennetään, mihin laajennetaan? Tehdäänkö uusia lähiöitä? Jos tehdään, mihin ja kuinka monelle asukkaalle? Rakennetaanko korkeaa ja tiheää, jolloin tarvitaan vähemmän maata, purkamista, luonnon tuhoamista vai rakennetaanko matalaa? Tiivistä ja tiheää joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollistavaa, vai laajalle, jolloin autoillaan enemmän?



Halisten yleissuunnitelma Ensinnäkin, keskustan kehittämisvisio tulee toteuttaa esitetyn kaltaisena, keskittyen maksimimäärään uusia asukkaita keskustan alueella. Se on keskustan elinehto ja antaa hyvän pohjan kasvulle. Loput puutaloalueet ja historialliset miljööt tulee suojella, mutta muilta osin kortteleiden täydennysrakentamisen jarrutukselle pitää pistää loppu. Korkea rakentaminen ei kuitenkaan sovi keskustaan, kuten visiotyöryhmäkin toteaa.

Uusia alueita, joille on jo suunnitelmat, ovat Itäharjun vanha teollisuusalue, jonne tulee suunnitella uusi korkean asumisen lähiö. Alueen läheisyys keskustaan, Kupittaan alueeseen ja raitiotielinjaukseen tekee siitä kiinnostavan ja se lähentää samalla myös Varissuota kaupunkiin.

Ratikka on tietenkin pakko rakentaa

Linnakaupunkiin on myös suunniteltu korkeaa asumista ja nämä rakennukset sopivatkin erinomaisesti vanhan jätepuhdistamon alueelle. Helsingin moottoritien reunat ovat myös erinomaiset paikat rakentaa korkeaa ja moottoritien muuttaminen kaduksi ja sulkeminen ”kuiluun” parantaa alueiden viihtyvyyttä merkittävästi. Halisten pellot ovat oiva kohde rakentaa matalia kerrostaloja, ehkä sinne saadaan tulevaisuudessa myös ratikka? Kaupungin reuna-alueista on syytä pitää kiinni, eikä kaupunkia levittää nykyistä laajemmalle.

Turun ympärille avautuu historiallista, vehreää maaseutua, jota tulee suojella

Ratikka on tietenkin pakko rakentaa, uudet asukasmäärät eivät enää yksinkertaisesti mahdu busseihin. Mihin tulee päiväkodit, uudet terveyskeskukset, vanhainkodit ja koulut? Mitä tämä kaikki maksaa ja kuinka paljon rahaa uudet veronmaksajat Turulle tuovat?

Vain tekemällä selvän suunnitelman rakentamisesta ja pitäytymällä siinä, saadaan suojeltua Vasemmiston rakastamia miljöitä ja puurakennuksia. Jos haluaa ottaa, pitää myös antaa.

On selvää, että Turku tulee oireilemaan kasvun luoman taakan alla. Toisaalta, ehkä Helsingin ongelmista on opittu jotain? Meillä ei mielestäni ole varaa sulkea ovea ja luoda pullonkauloja uudelle talouskasvulle ja työllisyydelle. Asunto- ja palvelutarjonnan tulee olla jopa ylimitoituettua tarpeeseen, jotta asumiskustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina.

Nousevat asumiskustannukset syövät ostovoimaa ja hyvinvointia ja ovat massiivinen tulonsiirto työtätekeviltä yksityiselle pääomalle. Samalla voidaan ohjata asuntotuotantoa sosiaalisemmaksi, pysäyttää alueiden eriarvoistuminen, pitää huolta Vasemmistolle niin tärkeistä palveluista ja huomioida hiilineutraali, joukkoliikenteen huomioiva ja ilmastoystävällinen rakentaminen. Näistä nimittäin päätetään nyt.

Ilman tarkkaan mietittyä suunnitelmaa, Vasemmisto on tuuliajolla ja tarttuu vain muiden tarjoamiin oljenkorsiin. Liian hitaalla reagoinnilla, se ei ole kohta päättämässä mistään. Se voi hylätä tai hyväksyä muiden tekemiä linjauksia ja katsoa kun muut rakentavat Turkua. Nyt on polttava pakko, joka on politiikassa kultaakin kalliimpi työkalu. Käytetään sitä.