Yrittäjien ja sijoittajien markkinointitapaamisesta on tullut ihailtu ja vihattu ilmiö. Kun viisi vuotta sitten kaikilla piti olla näppärästi muotoiltu mielipide Flow-festareista, nyt samaa keskustelun paikkaa miehittää Slush.

Lehdistä saa lukea Slush-ylistystä, jota erityisesti poliitikot ja yritysjohtajat lietsovat. Imagelta ilmestyi Slush-teemapaketti. Suuret mediat seuraavat tapahtumaa ja esittelevät siellä näyttäytyviä yrityksiä. Niitä riittää: tänä vuonna tapahtumaan osallistuu 1700 startuppia ja 250 suurta pääomasijoitusrahastoa.

Jos käännän katseen pois mediasta, näen kuitenkin enemmän Slush-vihaa kuin ihailua. Imagen päätoimittaja huomasi saman:

Mistä syntyy niin kova viha Slushia kohtaan?

Tapahtuma koetaan etuoikeutetun yrityseliitin ja sellaiseksi haluavien ihmisten verkostointitapaamiseksi. Mielikuvaa ei auta, että osa slushilaisista ryhtyi puuhamaan ”vastalakkoa” eli järjestäytynyttä rikkuritoimintaa syyskuun 18. päivän niin sanotun suurlakon kaikana.

Rikkurointi peruttiin, kun järjestäjät tajusivat, millaisen pr-mokan he olivat tehneet. Ay-liikkeen ja työntekijöiden oikeuksien vastainen ajattelu on kuitenkin startup-skenen ytimessä. Paul Graham, yksi yrityskulttuurin guruista ja yrityskiihdyttämö Y Combinatorin perustajista, osoitti sen nasevasti twiitillään:

Mutta ehkä rikkuri-slushilaiset ja Graham ovat vain yksittäistapauksia. Ovatko uudet it-yritykset, helposti kaupallistettavat keksinnöt tai älypuhelinohjelmat todella vaarallisia? Ja mitä sitten, vaikka Slushin osallistujat ovat pääsääntöisesti etuoikeutettuja yrittäjiä, vaikuttajia ja sijoittajia – eikö heillä saa olla hauskaa yhdessä? Ovatko Slushin vihaajat suvaitsemattomia yritysväkeä kohtaan?

Kirjoitin viikonloppuna julkaistussa Kansan Uutisten jutussa Slushin taustalla olevasta ilmiöstä. Sitä tutkinut Hanna Kuusela puhuu lupaustaloudesta: arvontuotanto rakentuu yhä enemmän lupauksille ja lupausten synnyttämille odotuksille, jotka ovat tärkeämpiä kuin varsinainen tuote.

Lupausten keskeisyys ohjaa startup-yrittäjiä jatkuvasti kovempaan retoriikkaan siitä, miten kehitteillä oleva tuote mullistaa maailman. Kuusela ottaa esimerkiksi Wolt-nimisen älypuhelinohjelman:

Käytännössä valmis startup-tuote on esimerkiksi älypuhelinsovellus, kuten Wolt-ohjelma, jolla voi maksaa noutoruuan ennakkoon ja välttyä jonotukselta.

– Vallitsee järjetön maailman muuttamisen retoriikka, ja sitten se, mitä oikeasti ollaan kehittämässä, on sovellus noutoruuan maksamiseen.

Kuinka ollakaan, Helsingin Sanomat kertoi tänään, että ainakin osa Woltin työntekijöistä on tyytymättömiä, koska heille saattaa jäädä 26,5 viikkotyötunnista käteen kulujen jälkeen vain 150 euroa.

Innovatiivisen startup-firman lähetit tekevät työtä omalla autolla tai pyörällä sekä maksavat bensat ja puhelinlaskut. Tuntipalkka on työsopimuksen mukaan yhdeksän euroa. Se voi yrityksen mukaan nousta, jos keikkaa on paljon. Lisiä ei makseta. Viikonloppukorvauksia ei ole. Lisäksi yritys on jättänyt työntekijöiden sote- ja eläkemaksut maksamatta, Woltin mukaan ”virheen vuoksi”.

Woltin operatiivinen johtaja Juhani Mykkänen vaihtoi kriisiviestintävaihteen päälle ja myönsi, että virheitä on tehty ja palloja on pudonnut käsistä.

Mykkänen työskenteli aikaisemmin HS:n Nyt-liitteen esimiehenä ja kirjoittaa lehteen edelleen kolumneja. Uusimmassa tekstissään Mykkänen tunnustautuu ”ällöttäväksi appijupiksi”. Hän kertoo, miten nautinnollista on ajella Uberilla julkisen liikenteen sijaan.

Herää väistämätön kysymys: onko Woltin työntekijöillä varaa olla ällöttäviä appijuppeja?

En mahda mitään sille, että Mykkäsen tekstejä lukiessa aivoni alkavat lukea tekstiä Alexander Stubbin äänellä ja muotoilla sitä vielä pirtsakammaksi:

MORO JENGI! Operatiivinen johtaja tässä terve !! Hymyä huuleen pilkettä silmäkulmaan :)) Suomi nousuun jooookos kookos:) Ei olla nyrpeitä siellä palkoista ja työehdoista vaan uudistetaan rohkeesti työelämään joobelis ::)) Ja ei muuta kuin aurinkoista Slushia koko jengille!!!

Woltin kaltaisia tilanteita alkaa löytyä, kun startup-kiimaa penkoo vähänkin. Merkittävä osa Uberin kaltaisten firmojen menestyksestä perustuu siihen, että ne ovat keksineet erittäin tehokkaan tavan painaa työvoimakustannukset alas. Lisäksi yritykset ovat rakentaneet keskusjohtoisen kontrollijärjestelmän, joka pitää työntekijät kurissa esimerkiksi asiakasarvostelujen ja sisäisen kilpailun kaltaisilla vertaismekanismeilla.

Slushia vihataan, koska se on visio yksityistetystä tulevaisuudesta. Se on näkemys yhteiskunnasta, jossa lääkäriin on vaikea päästä, koska ensin pitää selvitä keinoälyn ja älypuhelinappsien labyrintistä, joka ratkaisee, ansaitseeko asiakas ihmiskontaktin. Julkiset palvelut on purettu. Tilalla on uuden yksityistalouden fantastisesti hehkutetun pr-julkisivun ja kalliiksi tulevan sekavuuden ristiriita, jossa tuotot valuvat entistä harvemmille, työntekijöiden ongelmiin suhtaudutaan kasvukipuina ja asiakas ihmettelee, mihin hänellä on varaa, kun yritykset keskittyvät tarjoamaan palveluita terveille ja maksukykyisille.

Hotellit on korvattu Airbnb:llä, joissa ei piitata muille asukkaille koituvasta haitasta, asumisen hinnan noususta tai turvallisuusnormeista. Liikenne hoidetaan Uberin alipalkatuilla ja ikuista pakkohymyä irvistävillä kuskeilla. Kaupankäynnistä vastaa minikoptereillaan Amazon, joka on onnistunut tuomaan foxconmaiset orjatyöolot länsimaisiin varastoihin. Internettiä ei ole, on vain Google ja Facebook.

Jokaisena vapaahetkenä tuotamme ilmaista sisältöä startupeista monopoleiksi kasvaneille mediayrityksille. Mallin arvostelijoille naureskellaan, koska kriitikotkin käyttävät mediayritysten palveluja. Median virallinen sisältö on lähinnä hehkutusta siitä, miten mukavasti asiat ovat, kun startupit ovat niin kekseliäitä ja poliitikot kovin mukavia yrittäjiä kohtaan.

Me tavalliset ihmiset työskentelemme Uberin tai Woltin kaltaisessa paskaduunissa. Koska yleisistä ja sitovista työehtosopimuksista ei voi edes unelmoida, emme saa lisiä, korvauksia tai sairaslomia. Tuntipalkka on painettu reilusti alle kympin. Aina voi tehdä kahta tai kolmea työtä yhtä aikaa, jos toimeentuloa kaipaa.

Lomaa saa jokainen pitää, mutta omalla kustannuksellaan. Lomailussa on tietenkin prekaarille miniyrittäjälle se riski, että joku toinen vie paikan sillä aikaa. Ja loman voisi toki käyttää paremmin eli töitä tekemällä! Kun tekee töitä kellon ympäri, on ehkä varaa ostaa osamaksulla uusi puhelin, jonka innovatiivisilla startup-appseilla voi sitten tehdä entistäkin enemmän työtä.

Slushia vihataan, koska se on välähdys dystopiasta.


Kuva: Kai Kuusisto / Slush

Edellinen artikkeli:Entä jos työttömät olisivatkin laiskoja tai jos sairaslomaa otettaisiin krapulan takia?
Seuraava artikkeli:Muistiinpanoja Pariisin jälkimainingeista

28 Vastausta

  2. J Vastaa

    Tuntuu aika hassulta, että kirjoittaja on vihoissan tainnut unohtaa koko slushin tarkoituksen ja vision tekstiä kirjoittaessaan. Sitten otetaan mukaan pari asiaa, jotka eivät mitenkään liity slushiin (Miki Kuusi ei ole slushilla töissä enää Kai) ja saadaankin erinomainen suomalainen mielensäpahoittaja-artikkeli.

    Puhuessa slushista visiona jakamisen taloudesta on virhe-arvio. Vain harva yritys tai startup, joka esittelee itseään juuri Slushissa, liittyy tähän mitenkään. Moni suureksi povattu idea itse tapahtumasta näyttääkin liittyvan aidosta maailmaa pelastaviin asioihin. Esimerkiksi Soil Scout, joka säästää pelloilta tuhansia litroja vettä vuodessa, tai Ento-Cube, joka on lähtenyt ratkaisemaan maailman nälänhätää.

    On erittäin epärehellistä mainita vain Wolt ja palvelut kuten AirBnb ja Uber (Eivät ole Slushissa mukana), kun lähdetään avaamaan syitä Slush vihaan.

    Tuntuu siltä, että koko Slushin pääidea on tainut unohtua kaikilta. Tämä ei ole mikään Sipilän tai Stubbin käsienheiluttelu puhe, Slush ja AaltoES on oikeasti kylvännyt Suomeena sellaisen yrittäjyyden siemenen, että ei kukaan järkevä voi ymmärtää siihen kohdistettua vihaa.

    Tapahtuma, joka on syntynyt suomalaisten nuorten tahdosta oikeasti luoda jotain omaa, oikeasti saada Suomen talous nousuun, ja muutenkin yleinen negatiivinen ilmapiiri pois Suomesta. Ja sitten tullaan sankoin joukoin väärillä perusteilla tuhoamaan tätä ideaalia, että lähdetään rakentamaan sitä tulevaisuutta, lähdetään rakentamaan sitä seuraavaaa miljoona bisenstä, eikä ehkä vain käppäillä koulussa tutkinnon loppumiseen saakka ja sitten valiteta, kun ei ole työpaikkaa.

  4. Tatu Tahkokallio Vastaa

    Hei,

    Startupmaailmaan liittyy monenlaisia myyttejä ja ihmeellisyyksiä. Yhteistä monille ruohonjuuritason aloittaville yrittäjille itselleen ja heidän palkkaamilleen apuvoimille – usein hyviä ystäviä lähipiiristä – on palo saada asioita aikaiseksi ja muuttaa maailmaa.

    Voin lämpimästi suositella katsomaan HYBE-ohjelmaamme (löytyy MTV3-kanavalta ja onlinesta maikkarin Katsomosta), joka sukeltaa startupmaailmaan tavallisen ihmisen silmin ilman, että raha tai teknologia ovat keskiössä.

    Eilen tullut jakso mm. käsittelee seuraavia aiheita: palvelu, jolla vapaaehtoiset voivat auttaa sokeita, avustustyöhön soveltuva lahjoitus- ja logistiikkapalvelu sekä uusi edullisempi palvelu rahan siirtämiseksi maasta toiseen!

    Linkki jaksoon: http://www.katsomo.fi?progId=529524

  5. Dr. Who Vastaa

    Slushin näkevät eliitin temmllyskenttänä ihmiset, jotka on painetu siihen suomaliseen keskikertaisuuden muottiin: ”ei minusta voi ikinä mitään rikasta yrittäjä voi tulla”. Slush ei kysele millaisista kotioloista tai taustoista ihmiset tulee: jokaisen ihmisen oma kyky rakentaa jotain uutta on ainoa joka merkitsee.

    Toiset uskaltavat yrittää, ja toiset vaan inisevät somessa.

  6. KooKoo Vastaa

    J:n kommentti osui ytimeen.
    Jos Slush-viha perustuu tämän artikkelin asioihin, se perustuu virheellisiin ajatuksiin ja mielikuviin.
    Slush on paljon muutakin, oikeastaan melkeinpä kokonaan jotain muuta, kuin Ubereitä ja Airbnb:tä. Siellä esitellään ideoita, tuotteita ja palveluita laidasta laitaan. Kannattaa tsekata netistä yrityksiä.

    Vaikka Kansan Uutisten kaltaisilla sivustoilla usein halutaan nähdä tietty kansan osa ”pahana” , uskallan väittää että suurin osa nuorista yrittäjistä haluaa paitsi hyvää itselleen, niin yrittäjyyden myötä hyvää Suomelle ja joskus jopa maailmalle, aivan kuten J kommentoi.

    Ay-liike ei loista suosiossaan useiden nuorten keskuudessa. Siinä kirjoittaja on aivan oikeassa.

  7. Opiskelija. Vastaa

    Iso osa porukasta sielläkin on vain ”tavallisia” tallaajia. Olin itse vapaaehtoistyöntekijänä opiskelijana nauttimassa tapahtumasta ja innostuksesta, tilillä n. 4 euroa jolla saa nuudelit pariksi viikoksi. Eli siis todella etuoikeutettua eliittiä. Tämän lisäksi suurin osa yrittäjistä on nimenomaan tavallisia tallaajia jotka yrittävät horjuttaa isojen yritysten ylivaltaa, opiskelijoita, potkujen saaneita yms. Olen itse vasemmistolainen enemmän kuin oikeistolainen ja ilmapiiri sielläkin on kovin vasemmisto henkinen: kehutaan ilmaista koulutusta, terveydenhuoltoa yms. ja mainostetaan tätä meidän hyvinvointiyhteiskuntaa muille maille. Yhdysvaltojen yli kalliille terveyden huollolle nauretaan. Tämän lisäksi yritetään jatkuvasti miettiä miten tavallisten ihmisten elämää yritetään parantaa, koska jokaisen startupin tehtävä on ratkaista jokin ongelma yhteiskunnasta, oli se sitten yli-kallis hinta jollain tuotteella kaupassa tai ilmastonmuutoksen hillitseminen. Totta kai aina löytyy tietenkin ihmisiä, joille jonkinlaisen vian löytäminen on itse tarkoitus ja haluaa aiheuttaa vain vahinkoa opiskelijoille, työttömille, yrittäjille yms. muille slush porukoille, mutta hei, täytyyhän sitä jostain kirjoittaa.

    PS. En tiedä yhtäkään ihmistä joka tekisi päätoimisesti töitä woltille tai uberille. Olen törmännyt vain opiskelijoihin joille se on täydellinen vaihtoehto ja yhden ulkomaalais taustaisen jotka ovat savustettu ulos edellisestä työpaikasta rasistisen työilmapiirin vuoksi.

  8. Jani Vastaa

    Kun vihaat slushia, vihaat myös työttömiä, opiskelijoilta, syrjäytyneitä yms koska nämä ovat taustat suurimmalle osille yrittäjistä. Oli miten oli, ymmärrän että poliittisesta taustastaan johtuen kirjoittaja haluaa edistää suurten yritysten veronkiertoa yms. kaikilla on omat mielipiteensä ja Supercellin kaltaiset veroja maksavat rehelliset yritykset häiritsevät tätä monopolia. Myös totta kai oikeistolaisissa piireissä ja lehdissä on häiritsevää että nämä yrittäjät voivat saada tukea valtion TEKES:iltä kuin hyväveli verkostosta ja tämän takia kaikkia uusia pienyrittäjiä pitää haukkua alas. (esim hesburgerin toimari, hesari Woltista yms.). Se on hassua, koska jos tämä lehti haluaa edistää oikeistolaista näkemystä, luulisi että ymmärettäisiin että vapaus kuuluu myös pienyrittäjille, ei vain suuryrityksille. Toki se on rationaalista, jos kirjoittajalla on paljon kavereita isoissa yrityksissä missä kilpailua kavahdetaan.

  9. M Vastaa

    J, olisit vakuuttavampi keskustelija ja kommentoija jos opettelisit irti ad hominem -hyökkäyksistä. Annat ymmärtää ettei KU:n toimittaja ole järkevä ihminen, koska hänellä on yhteiskuntakriittinen blogipostaus Slushista, ja väität tekstin perimmäisen motivaation olevan viha.

    Kuulepas J, olin eilen Slushissa, ja huomasin kello 22:30 – siis yöllä! – nuorten narikkatyttöjen kauloissa laput ”volunteer” – siis tapahtumassa, jonka pääsylippu maksaa satasia, ja jossa pörisee miljardöörejä. Kysyin että eikö teille makseta täällä palkkaa? Ja nätit nuoret tytöt vastasivat iloisesti hymyillen että ei makseta – he saavat opintopisteitä! Varmaankin kurssilla ”how to be a sucker” – omana aikanani korkeakouluopettajat kyttäsivät vahvasti perään, etteivät opiskelijat tekisi töitä pelkkiä opintopisteitä vastaan, koska kaikki ilmainen työskentely millä tahansa alalla vie töitä joltakulta.

    Tämä aika selkeästi todistaa kyllä toimittajan näkökulman Slushista työntekijävihamielishenkisenä tapahtumana.

    Mutta mikäs siinä – aina voi duunari syödä näkyvyyttä ja asua opintopisteillä ostamansa katon alla. Onneksi iskä maksaa bensan.

    • Lord Holttinen Vastaa

      Tiesitkö, että Suomessakin on tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä jotka tekee töitä täysin vapaaehtoisesti. He eivät edes saa opintopistekorvausta. Ajattele millaisia ”suckereita” he ovat! Härregud!

      Voisin tästä lonkalta väittää aivan mutu-tuntumalla, että _naisilla_ (tytöttely on junttia), on diili oman opiskelupaikkansa kanssa siitä, että heittävät keikan narikassa ja pääsevät hintavaan tapahtumaan tutustumaan sitten tällä tavalla. Ihan hirvittävän kauheeta. 1 opintopiste on muuten 27 työtuntia, että tytöt saa aika hyvän korvauksen narikassa roikkumisesta jos saavat useita opintopisteitä keikastaan.

    • Jani Vastaa

      Eli siis vapaaehtoistyö on mielestäsi väärin? Eihän kukaan pakota olla töissä vapaaehtoisesti (eikä töissä muutenkaan) siihen koko markkinatalous perustuu. Omasta mielestäni muiden ihmisten auttamiseen ei tarvitse aina syytä, korjaa jos olen väärässä. Olen aina itse ollut WWF.n yms non-profittien fani jo aikoja ja arvostan heidän panostaan vaikka heidän työntekijät eivät työllään rikastu, silti he tekevät työtä tärkeiksi kokemien asioiden tekemiseen. Opiskelijat ovat fiksua porukkaa, he näkevät että pienyrittäjien auttaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhteiskunnassa on tärkeää puuhaa.
      Arvostan myös slushin porukan rohekutta: voit joko kitistä kotona ja kritisoida muita, tai mennä itse laittamaan kroppaa kehiin ja auttaa, vapaaehtoistyöntekijänä tai yrittäjänä. Kiitoksesi saa kritiikkiä mielensäpahoittajilta. Keltä muiden ihmisten auttaminen vapaaehtoisesti on pois?

    • Jani Vastaa

      Opiskelijat jotka ovat sivistyneitä ja lukeneet mm. taloustiedettä tietävät että markkinataloudessa mikään työ, ei ole keltään pois. (kts. matematiikka). Päinvastoin. Totta kai maallikon on vaikea ymmärtää tätä en sitä kiistä jossei ole lukenut, mutta siksi tällaisilla tapahtumilla pyritään luomaan yhteishenkisyyttä ja luottamusta toistemme välille.

      • Opiskelija Vastaa

        Heh, siis esim. turvapaikanhakijoilla ilmaiseksi teetetty renkaidenvaihto, siivoustyö tai vastaava ei ole pois kyseisten alojen pienyrittäjiltä? Tervetuloa tosiaan taloustiedettä lukemaan 🙂

    • Pike Vastaa

      Jos vapaaehtoistyön tekeminen tai teettäminen on mielestäsi väärin, niin silloin tämä Slushissakin esiintynyt vapaaehtoistyöntekijät ja vapaaehtoistyötä tarvitsevat järjestöt ja hankkeet yhdistävä webbipalvelu on lähtökohdiltaan väärin? Kannattaa kokeilla itsekin ojentaa auttava käsi jollekin, sillä yleensä auttava auttaa itseään vähintäänkin yhtä paljon kuin autettavaa.

      http://volundeer.com/

      Artikkelin kirjoittajallakin on jäänyt huomaamatta, että Sluch Impact Track on kasvanut Slushin rinnalla merkittäväksi yhteiskunnallisten yritysten ja investoreiden kohtauspaikaksi. Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat monimuotoisia yhteiskunnallisia ongelmia business-maailman lainalaisuuksien avulla; Ne tekevät voittoa, mutta investoivat voiton oman yritystoimintansa kautta takaisin yhteisöön tai ympäristöön missä toimivat. Toisin sanoen ne eivät maksimoi profittia harvojen taskuun, vaan luovat pitkäaikaisia ja kestäviä hyötyjä mahdollisimman monelle. Nämä firmat todella tekevät työtä, jolla on tarkoitus. Maailmalla käytetään myös nimeä Conscious Capitalism.

      Nämä firmat eivät myöskään ole ainoastaan pieniä nyrkkipajoja, vaan joukossa on yhtälailla suuria kasvuyrityksiä kuin muussakin yritystoiminnassa.

      Kyseessä on megatrendi, johon Suomessakin ollaan nyt heräämässä.

  10. Lord Holttinen Vastaa

    Nojaa. Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka käyvät esittelemässä yritystään Slushissa. Yksi painaa 24/7 duunia, on 36-vuotias, ei perhettä, ei vapaa-aikaa. Pelkästään duunia. En millään pysty kuvittelemaan häntä etuoikeutetuksi eliitiksi, ennemminkin tunnen sympatiaa häntä kohtaan, sillä se vimma uuden luomiseen mikä hänellä on peittää alleen kaiken arkisen ja tavallisen onnen mitä muut ihmiset kohtaavat.
    Toinen on peli- ja ohjelmistosuunnittelija joka asuu pikkukaupungissa ja käy duunissa Helsingissä ajaen 2 tuntia joka päivä suuntaansa. Hän on mukana jo menestyneessäkin yrityksessä jonka perustaja kuuluu etuoikeutettuun eliittiin, mutta jonka työntekijät ovat kyllä aivan tavallisia ahkeria ja taitavia ihmisiä (jotka nyt kun yritys pyörii taitavat jo saada ihan siedettävää liksaakin).
    Kolmas ja neljäs jne…

    Summa summarum: Kirjoittaja on ottanut aika mustavalkoisen näkökulman (varmaan taas ”keskustelua herättääkseen”) ja sisältö keskittyy parin paskafirman haukkumiseen niiden tuhansien startuppien joukosta joita Slushissa on pyörinyt vuosien saatossa. Maailma on harmaan sävyjä, niin on Slushkin. Ne ketkä tunnen ja ketkä siellä käy ovat vilpittömän kiinnostuneita rahasta, menestyksestä ja jaetusta hyvinvoinnista. Harva nimittäin jaksaa mitään firmaa pistää pystyyn jos raha ja menestys ei kiinnosta 🙂

  11. Anonyymi Vastaa

    En voi puhua jokaisen startup-yrittäjän puolesta, mutta ainakin joillakin tätä ”skeneä” ihailevalla on visio täysin uudenlaisesta yhteiskunnasta, josta palkkojen painaminen alas ja sääntelyn kiertely on vain kolikon toinen puoli.

    Tämän vision mukaan tulevaisuuden yhteiskunta on jonkinlainen libertaristinen hyvinvointiyhteiskunta. Tässä mallissa kaikki elinkeinoelämää koskevat säännökset on purettu paitsi silloin jos sääntelemättömyydestä syntyy suuria negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Sen, että palkat pidetään mahdollisimman matalina ja työvoiman käytössä ja siirtelyssä ei ole mitään kitkaa, nähdään tehostavan tuotantoa ja auttavan taloutta merkittävästi – ja niinhän se kai talousteorian mukaan meneekin.

    Toisaalta sääntelyn purkamisesta seuraa tavallisten työntekijöiden heikko asema. Tätä ongelmaa lievittämässä on jonkinlainen variaatio perustulosta – jokaiselle ihmiselle vastikkeettomasti maksettavasta rahasta, joka takaa perustoimeentulon. Idea on, että elinkeinoelämä saa sääntelemättömyydestä koituvan tehokkuushyödyn (joka toki siirtyy koko yhteiskunnalle halvempien ja parempien tuotteiden muodossa), mutta peruselintaso on turvattu niin ettei kenenkään ole pakko suostua yhden työnantajan mielivaltaan.

    Visiossa ”perusduunarin” työkuukausi voisi olla esimerkiksi sellainen, että hän saa tuhat euroa kuussa rahaa täysin vastikkeettomasti. Tämän lisäksi, halutessaan elämältään enemmän kuin pelkkiä perunoita joka päivä, hän ajaa Uberilla autoa silloin kun viitsii tai kun tuntuu että rahaa tarvitsisi lisää ja ehkä näin tuplaa tai triplaa kuukausiansionsa.

    Tämän vision toteuttamisessa ongelmana on, että nämä startup-yrittäjät ovat alkaneet toteuttamaan sen toista puolta – siis sääntelyn purkamista, mutta kukaan ei ole tullut vastaan toisesta päästä. Ennen kuin tällainen yhteiskunta voisi mitenkään toteutua, täytyy ainakin vallita jonkinlainen yhteisymmärrys siitä että tällainen yhteiskunta halutaan jolloin valtion tehtäväksi tulisi tuon toisen puolen toteuttaminen. Varat siihen hankittaisiin tietysti pääomaa verottamalla (ei työtä, koska se taas lisää työelämään kitkaa mistä alunperinkin haluttiin eroon).

  12. T Vastaa

    M, ei nyt ollut ihan pätevä tuo sinunkaan kommenttisi. En ole itse Slushissa töissä tai mukana muutoinkaan tänä vuonna, joten en puhu tapahtuman puolesta. Slush on kuitenkin sen kokoinen tapahtuma, että sen järjestämisestä ei yksinkertaisesti tulisi mitään ilman vapaaehtoisia. Lipputuloista suuri osa menee tapahtumajärjestelyyn – tilavuokriin, ruokaan ja juomaan, koristeisiin ja laservaloihin, esiintyjien palkkioihin jne. Kyseisen kokoluokan tapahtumissa on valtakunnallisestikin käytetty aina vapaaehtoisia, niin festareilla kuin MM-kisoissakin. Opintopistehöpötyksiisi en ota muutoin kantaa, mutta näkisin muutaman päivän vapaaehtoistyön noppiakin vastaan olevan hieman eri asia kuin kolmen kuukauden palkattoman työharjoittelun.

  13. Peckham Vastaa

    Slush -viha johtuu pettymyksestä vasemmistolaisen, valtiokeskeisen maailmankuvan romahtamiseen. Talouskasvun hyydyttyä valtioilla ei enää riitä rahaa ja resursseja tyydyttää keskitetysti ihmisten loppumattomia tarpeita.

    Valtiokeskeisyyden vaihtoehtona terveiden ja työkykyisten on otettava enemmän vastuuta elämästään, mistä Slush on mainio esimerkki.

    • Eeva Stranius-Herrewyn Vastaa

      Ihmisen tarpeet eivät ole loppumattomia, kuten yhtälailla ei ole talouskasvukaan loppumaton rajallisessa maailmassa. Kauasnäköisesti ja kriittisesti ajatteleva ihminen sitäpaitsi voi itsekin rajoittaa tarpeitaan vain välttämättömiin elämisen tarpeisiin.
      Se mikä näyttää loppumattomalta, on businespiirien hehkuva into luoda ihmiselle keinotekoisia ja joskus täysin epäinhimillisiäkin ”tarpeita”. Luodaan monenlaisia ”tarpeita”, jotta ”tarpeiden tyydyttämiseen” vaikuttava keinotekoisuuden pohjalta kehitetty business menestyisi ! Tämä koskee yhtälailla ns.perinteistä kapitalistisia markkinoita, kuin start-up yms.kulttuuria ( voiko tätä edes sanoa kulttuuriksi ?) .
      Oikeastaan kaikesta tehdään nykypäivänä business, ja uskotellaan vain sen olevan ”pelastus” ja tie ulos väestön yleistyvästä pahoinvoinnista. Uskotellaan busineksen tuovan ”hyvinvointia kaikille ja kaikkialle ” ja kykenevän muuttamaan maailmaa paremmaksi ilman yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
      Yksi esimerkki tästä kaiken markkinoinnista : ihmisen jokainen solukin on laitettu tuottavan busineksen liekaan ,ja jokaisesta solustakin on tehty kauppatavaraa , usein muka terveyden parantamisen varjolla , vaikka vaikutus olisikin ihan päinvastainen! Luodaaan mm. terveyden tarpeettomaan tarkkailuun erilaisia vempeleitä , ja keksitään olemattomia sairauksia , joiden ”hoitoon” sitten kehitetään mitä erilaisimpia rohtoja ja vempeleitä! Tärkeintä on, että business pyörii.Ihmisestä ei niin väliä! Ihmisiä kun on maapallolla liikaakin… Näin joidenkin harvojen luomat tarpeet tuottavat valtavia omaisuuksia näille harvoille.Eivätkä he jaa omasta hyvinvoinnistaan hitustakaan muille! Kiittämättömyys on todella maailman palkka, ainakin noiden harvojen ”maailmanparantajien ” osalta .Bill Gatesejä kun ei tule koskaan olemaan miljoonia. Eivätkä muutamien hyväsydämisten rikkaiden almut tee koko maailmasta hyvinvoivaa.
      Utopisteja on moneksi. Sillä kaikki eivät suinkaan pääse osallisiksi tuosta luvatusta hyvinvoinnista! Se tulee joka tapauksessa olemaan vain harvan etuoikeus, kuten on nytkin. Suurin osa maapallon väestöstä ei koskaan tule saamaan osaansa tuosta luvatusta hyvinvoinnista, ei ainakaan niin kauan kun kapitalistisen markkinataloussysteemin lainalaisuudet vaikuttavat talouteen.
      Miksi valtiolla ei enää riittäisi resursseja tyydyttää väestön normaaleja tarpeita ? Kansalaiset itse ovat työllään ja toiminnallaan maksaneet ja maksavat edelleenkin omalta osaltaan siitä, että valtio huolehtii kansalaisistaan tasavertaisesti. Suomen valtion kassaan saataisiin miljardeja lisää jaettavaksi kansan hyvinvoinnin takaamiseen, jos vain valtio ymmärtäisi periä maksettaviksi mm.veroparatiiseihin ym.veronkierrossa kadonneet verovarat ( + sakot ), joita se ei ole saanut. Tietenkin on hyvä asia, että terveet ja työkykyiset ottavat enemmän vastuuta elämästään, mutta ei heiltä voi vaatia kaikkien valtiolle kuuluvien tehtävien hoitamista, eikä heistä kaikista saada mitenkään hyvinmenestyviä yrittäjiä! Business ei tuo tähän asiaan muutosta, vaan se varsinkin tarkan säännöstelyn puuttuessa päinvastoin pahentaa työtätekevien ja työttömienkin tilannetta.Ja hyväntekeväisyydellä ei ole koskaan pystytty poistamaan köyhyyttä ,kurjuutta, työttömyyttä, sotia ja maailman väestön ”pahoinvointia”! Eikä sen avulla ole voitu järjestää sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla ihmisillä olisi hyvä olla , ja jossa kaikki olisivat tasa-arvoisia.
      Sitäpaitsi turhien tarpeiden luominen, kaikenlaisen turhan tavaran ja tarpeettoman krääsän loputtomalla tuotannolla tuhotaan planeettamme elinvoimaisuus, ja lopulta itse ihminenkin. En usko, että pelkällä teknologialla ja hyväntahtoisimmallakaan busineksellä voitaisiin estää planeetan liika kuumeneminen. Teknologia ei pysty korvaamaan mm.ilmastonmuutosta vastaan toimivaa politiikkaa ja valtioita. Siihen tarvitaan vielä valtioiden välistä poliittista tahtoa ja rohkeutta. Politiikkaa ei korvata busineksellä , vaikkakin nyt mm.Suomen hallitus pyrkii toiminnallaan näin tekemään. Valtio ei ole yritys.Eikä kapitalistinen yritys ole valtio. Busineksellä ei ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.Katsotaan miten siinä lopulta käy! Teknologiaa ja rahaa ei tarvita enää mihinkään silloin, kun Maa-niminen planeetta on kuollut !

      Siis, Mitä hyvinvoinnin tuottamista ja yhteiskunnan ongelmien ratlkaisemista se on, kun useimmiten turhalla busineksellä loppujen lopuksi tuotetaan ( eikä vain luvata ) paljon yleistä pahoinvointia ?

  14. Seppä Vastaa

    Jep, yritetään ratkaista ongelmia yhteiskunnasta ja vastaukseksi saadaan kitinää. Jopa vapaaehtoistyöntekijöitä kritisoidaan. Jep, onhan se väärin jos ihmiset haluavat auttaa muita ilman mitään syytä tai palkkaa.

    Kiittämättömyys on maailman palkka.

  15. Pontus Purokuru Vastaa

    Täytyy sanoa, että Slushin arvosteleminen on siinä mielessä mukavampaa kuin rasististen mielenosoittajien arvosteleminen, että slushilaisilta ei tule vastineeksi uhkauksia eikä solvauksia. Olen saanut myös mielekästä kritiikkiä. Yritän vastata muutamiin kohtiin lyhyesti.

    Otetaan ensin henkilökohtaisuudet ja niistä viha ja vihaaminen. Yritin tässä tekstissä avata sitä, mistä startup-kulttuuriin ja puheeseen kohdistuva viha syntyy. Tavoittelin epämääräisesti vellovien fiiliksien käsittelyä, ja puhuin visioista ja välähdyksistä. Yllätyin siitä, että jotkut tulkitsivat, että kirjoitan ”vihoissani”. En itse henkilökohtaisesti tunne vihaa Slushia tai startuppeja kohtaan. Olen toki kriittinen molempien hehkutusta kohtaan ja mietin, minkälaista yhteiskuntaa uusien yritysten ympärille rakennetaan.

    En muutenkaan vihaa yrittäjiä. Voisi ajatella, että olen itsekin freelancerina ollut joskus jonkinlainen miniyrittäjä. Koen, että monet yrittäjät ajavat hyviä tavoitteita, kuten perustuloa, päivittäisen asioinnin järkevää helpottamista tai oikeasti turhan sääntelyn purkamista. Sitä paitsi pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä on ongelmia, joihin vastauksia tarjoavat ennemmin vasemmisto ja vihreät kuin kokoomus tai keskusta.

    Varusteleka on hyvä esimerkki fiksusta yrityksestä, jota fanitan sekä toimintatapojen että mediaulostulojen vuoksi.

    Sitten yleiset heitot vasemmistosta ja ay-liikkeestä. On ymmärrettävää, että vasemmistolaisen verkkolehden bloggaajan katsotaan edustavan vasemmistoa tai ay-liikettä. Olen kuitenkin ollut tässä blogissa kriittinen molempia kohtaan: vasemmistoa, koska se mm. puolustaa kyseenalaista rahaliittoa, ja ay-liikettä, koska siellä on edelleen paljon konservatiivista perinteisen palkkatyön poteroihin kaivautumista ja perustulon vastustamista. Siksi tätä blogia ei kannata pitää yleisenä esimerkkinä kummastakaan ryhmästä.

    Puhutaan Slushista ja startupeista. Monet puolustavat molempia sillä, että yrittäjillä on aidosti kova halu ratkaista ongelmia eivätkä he ole mitään riistäjiä. Uskon tähän. Tämä ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että startup-yritysten ympärille rakentuu monilla tavoilla ongelmallisen prekaarin työn kurimus, jossa mättävät niin työehdot ja palkat kuin työkulttuurikin, joka edellyttää fanaattista sitoutumista ja itsensä uhraamista kellon ympäri. Lisäksi on mahdollista, että startup-skeneen liittyviä kehityskulkuja (teknologiaa, retoriikkaa, jne.) käytetään perusteena poliittisille huononnuksille, kuten juuri julkisten palveluiden leikkauksille tai työehtojen heikennyksille.

    Tämä ei tietenkään ole yksin startup-yrittäjien syytä, mutta ehkä yrittäjiltä voi peräänkuuluttaa sen miettimistä, mitä heidän toiminnastaan voi seurata. Mietinnän sijaan startup-kulttuurista kuuluu lähinnä estotonta oman ylivoimaisuuden hehkutusta ja kaiken yritystoiminnan kritiikin tyrmäämistä ”negatiivisuutena” tai ”kateellisuutena”.

    Olen jonkinlainen teknointoilija, ja pyrin kokeilemaan aina uusia vimpaimia, ostelen pelikonsoleita ja tabletteja käytettynä ja niin edelleen. Kaipaan uudistuksia, haluan lisää hyviä keksintöjä, pelejä ja appseja. En kuitenkaan halua niitä ihmisten toimeentulon, eriarvoisuuden tai terveyden kustannuksella.

    Työelämä on muuttumassa entistä enemmän yrittäjien väliseksi erittäin epätasaiseksi kilpailuksi ilman turvaverkkoja. Kilpailutilanne on jo määritelmällisesti sellainen, että kaikki eivät voi voittaa. Kaikista ei tule startup-menestyjiä eikä varsinkaan enkelisijoittajia. Onnea niille, joista tulee, mutta pitäisi myös katsoa, mitä kaiken hehkutuksen alla tapahtuu ja kenen kustannuksella voitot tehdään.

    Voi myös kysyä laajemmin, ratkaistaanko globaalit ongelmat teknologialla ja yksityisyrittämisellä. On hienoa, jos yritys esimerkiksi kehittää tavan säästää vettä tai sähköä. Mutta riittävätkö tekniset ratkaisut tilanteessa, jossa tuotannon tehostaminen tai resurssien säästäminen johtaa vain siihen, että resursseja käytetään lisää toisaalla ja lopputuloksena talouskasvu lisääntyy, ympäristötuhot jatkuvat, ilmasto kuumenee entisestään ja niin edelleen. Toistan, että tämä ei tietenkään poista tarvetta paremmalle teknologialle. Se ei vain ”pelasta maailmaa” tai mitään niin mahtipontista, mitä julkisuudessa joka toinen päivä väitetään. Teknologian ohella tarvitaan yhteiskunnallisia ja poliittisia ratkaisuja. Varmasti moni yrittäjä on samaa mieltä, mutta voimakkain startup-skenestä tuleva julkinen viesti nyt on hyvin epäpoliittinen, teknokraattinen ja työntekijävastainen.

    Voi kysyä sitäkin, tulevatko todelliset innovaatiot startuppien propellihattuisista autotalleista vai pikemminkin julkisin varoin tuetusta tutkimuksesta ja yritystoiminnasta. Olen kirjoittanut tästä jutun:

    http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3338263-kaiken-takana-on-julkinen-sektori

    Ote jutusta:

    Applen iPhonen, iPadin ja iPodin mahdollistaneet teknologiat, kuten internet, kosketusnäyttö, muisti, GPS ja äänentunnistus, kehitettiin liittovaltion projekteissa sekä yritysten ja liittovaltion yhteistyössä. Lisäksi Apple sai kasvuvaiheessaan rahoitusta liittovaltion pienyritysten tukiohjelmassa.

    Julkinen sektori on monen muunkin yhteiseksi hyödyksi levinneen keksinnön ja hankkeen takana, Mazzucato kirjoittaa. Julkisten hankkeiden visiomaisuus ja riskejä ottava rohkeus ovat tuottaneet keskeiset edistysaskeleet avaruus-, tieto- ja elektroniikkateollisuuden alalla.

    Kuussa tuskin olisi käyty, jos avaruus olisi jätetty yksityisen sektorin riski- ja tuottolaskelmien varaan. Sama pätee internetin ja keinosydänten kehittämiseen: edellisen takana on Yhdysvaltojen puolustusvoimat, jälkimmäisestä saa kiittää liittovaltion kansanterveyslaitosta.

    Mazzucaton mukaan valtiota ja julkista kehitystä tarvitaan erityisesti alkuvaiheessa, kun teknologinen kehitys on vielä kaukana kaupallisesta menestyksestä. Esimerkiksi bioteknologian, nanoteknologian ja internetin kohdalla riskipääoma kiinnostui 15–20 vuotta sen jälkeen, kun tärkeimmät julkiset investoinnit oli jo tehty.

    Ehkä pitäisikin ylistää julkista sektoria ja avointa tutkimustyötä slushilaisten ja startuppien sijaan!

    Otetaan lopuksi kysymys siitä, osuuko kritiikki nimenomaan Slushiin ja sen tämänvuotisiin osallistujiin. Olisi ehkä pitänyt otsikossa kysyä, mistä yleinen startup-kulttuurin viha syntyy. Slushiinhan vain tiivistyy kaiken startup-hehkutuksen inho. Koska Slushissa on kuitenkin mukana niin paljon muitakin vaikuttajia kuin yrittäjiä, ei tapahtumaa voi minusta irrottaa yhteiskunnallisten muutosten pohdiskelusta. Lisäksi slushilaisten rikkurointipuuhailujen kaltaiset ilmiöt osoittavat, että tapahtuman kritiikki ei ole ihan tuulesta temmattu.

    Juuso Koposella oli aiheesta hyvä kriittinen kirjoitus Facebookissa:
    https://www.facebook.com/juuso.koponen/posts/10153214993828663

  16. Sami Vastaa

    Kritiikki on perusteltua, mutta osuu mielestäni osittain väärään osoitteeseen. Startup-hörhöistä riippumatta tulevaisuutta leimaavat älypuhelinsovellukset ja sirpaleinen työelämä. Sen kiistäminen ei auta asiaa, vaan huonosti käyttötarkoitukseen sopivat sovellukset pitää korvata paremmilla ja huonosti muuttuvan työelämän tarpeita palvelevat sosiaaliturvan muodot pitää korvata joustavamilla, kuten perustulolla.

  17. Vesa Kaitera Vastaa

    Pontus Purokuru kirjoitti: ”Sitä paitsi pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä on ongelmia, joihin vastauksia tarjoavat ennemmin vasemmisto ja vihreät kuin kokoomus tai keskusta.”

    Olen toiminut Kokoomuksessa nyt 44 vuotta, ja minun on pakko todeta, että koko tänä aikana vasemmistopuolueiden suhtautuminen suomalaiseen yritystoimintaan on ollut kriittistä ja useita vuosikymmeniä jopa avoimen vihamielistä. Tosin viimeiset parikymmentä vuotta on ollut se tilanne, että vasemmistopuolueetkin ovat hyväksyneet ainakin periaatteessa sen ajatuksen, että yksityisen yrityksen on pakko tuottaa voittoa. Mutta SoTe-palvelujen tuottamiseen vasemmistolaiset eivät silti yksityisiä yrityksiä päästäisi. Työnantajien vihaaminen on ollut vasemmistolaiselle peruskauraa, mutta 2000-luvulla hänkin on ruvennut tajuamaan, mikä etu on siinä, että yrityksen omistuksella on kasvot. Jos suomalaisen omistuksen sijaan tilalle tulevat amerikkalaiset eläkeyhtiöt, niin suomalaisten työntekijöiden asema ei siitä taatusti parane.

    Vihreät ovat tehneet työtä liki vuorotta, jotta Suomi irtautuisi ydinvoimalabisneksestä, mutta onneksi nämä ponnistukset eivät ole kantanet hedelmää. Vihreät ovat ajaneet turkistarhauksen lopettamista Suomessa, mikä veisi satojen miljoonine eurojen vuosittaiset vientitulot. Vihreiden aktiivinen toiminta rikkidirektiivin osalta lisää suomalaisen vientiteollisuuden kuljetuskustannksia merkittävästi.

    Sekä vasemmistopuolueilla että Vihreillä on kosolti työsarkaa jäljellä, mikäli nuo puolueet haluavat jatkossa profiloitua yrittämistä ymmärtäviksi ja tukeviksi puolueiksi. Väitän, että se tulee olemaan useampivuotinen projekti.

  18. Timo Vastaa

    Edelleen tuosta henkii se iänikuinen ajatus, että ”yrittäjä” on nykyajan patruuna joka pyrkii kaikin keinoin sortamaan jos ei joukkovoimalla sitä laiteta kuriin. Kirjoittajalle tuntuu olevan täysin ylivoimainen ajatus, että startup voisi olla muutaman hengen joukkue joka porukalla pyrkii saamaan jotain suurta aikaan. Koko tuo joukkue on siis se paha yrittäjä. Hyvin usein alkuvaiheessa myös omistus on jaettu tasan. Kun rahaa alkaa olla palkkojen maksuun, uudet työntekijät on helpompi palkata normaalein ehdoin ja myös TEKES -rahoitus kannustaa siihen, että projektin kustannuksista suuri osa on palkkoja.

    Kun ylempänä puhuttiin ”liittovaltion” avusta Applen kehityksessä olisi rehellisempää puhua Yhdysvaltain armeijasta. Koko Piilaakso on syntynyt armeijan tilausten varaan. Siihen aikaan armeijalla oli rahaa ja se maksoi ennakkoon hyvinkin löysästi määritellyistä projekteista jolloin yritysten ei tarvinnut kerätä pääomia. Suomessakin Nokian nousua edesauttoi se, että Puolustusvoimien tilaamasta kompaktista puhelinkeskuksesta saatiin hyvä aihio langattoman verkon keskukseksi.

  19. Tomi Vastaa

    Luojan kiitos meillä on Slush, joka tuo energistä pöhinää ja toivoa ranteet auki meiningissä kärvistelevään Suomeen.

    Ja luojan kiitos meillä on hyviä tyyppejä, jotka keksivät juttuja, joista syntyy Supercellejä, jotka esim. maksavat yhteisöveroja 60 miljoonaa.

  21. Tomi Itkonen Vastaa

    Onhan kirjoittaja katsonut paljon esim. Supercell on maksanut veroja Suomeen?

    Ja siellä oli paljon muitakin yrityksiä – mm. terveysalaan liittyviä. Ei pelkästään siis mobiilisovelluksia.

    En nyt äkkiseltään keksi isänmaallisempaa tekoa kuin perustaa työpaikkoja tarjoava kansainvälisille markkinoille tähtäävä yritys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.