Kari Uotila vaakaOikeistopuolueiden esitellessä uusia leikkauslistojaan ja Vasemmistoliiton vaatiessa elvytystä on syytä miettiä vaihtoehtojen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tehkäämme aikamatka ja katsokaamme tilannetta Suomessa vuonna 2030 molempien vaihtoehtojen kuvitteellisen toteutumisen jälkeen.

Eurovelan maksun ja hyvinvointivelan kasvun Suomi vuonna 2030

Säästöillä ja leikkauksilla on pystytty pienentämään julkista euromääräistä velkaa. Tämä on tapahtunut julkisia palveluja ja kansalaisten ostovoimaa leikkaamalla. Työttömyys on jämähtänyt korkealle tasolle ja suuri osa työvoimasta on tuhoutunut pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vuoksi.

Ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut on laiminlyöty ja korjaaviin toimenpiteisiin valuu rahaa. Opetuksesta ja tutkimuksesta on säästetty. Koulutustaso on laskenut eikä uusia innovaatioita ja uutta teknologiaa ole kehitetty riittävästi.

Liikenneinfra on rapistunut ja korjausvelka kasvanut. On jouduttu säätämään lisää nopeus- ja painorajoituksia ja joukkoliikennejärjestelmän katkokset ovat lisääntyneet. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset ovat vaikeutuneet ja logistiikkakustannukset nousseet. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet ja rakennuskannan korjausvelka kasvanut.

Säästöt oikeuslaitoksen toiminnassa ovat ruuhkauttaneet oikeusasteet, kansalaisten oikeusturva on vaarantunut ja talousrikollisuus ja harmaa talous rehottaa. Tuloerojen kasvu on pienentänyt talouskasvua ja vaarantanut yhteiskuntarauhaa ja kansallista eheyttä. Kansalaisten tulevaisuudenusko on koetuksella. Alas ajettu hyvinvointivaltio ei tunnu selviävän pienimmästäkään velasta.

Hyvinvointivelan maksun ja eurovelan kasvun Suomi vuonna 2030

Hyvinvointivelkaa ja korjausvelkaa on määrätietoisesti pienennetty elvyttämällä taloutta valtionvelkaa ottamalla. Julkisia palveluja on kehitetty, kansalaisten ostovoimaa ylläpidetty ja on keskitytty ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Aktiivisella työllisyyspolitiikalla on torjuttu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. On panostettu koulutukseen perusopetuksesta huippututkimukseen saakka. Uusia innovaatioita, teknologioita ja tuotekehittelyä on saatu tuotantoon.

Liikenneverkko on hyvässä kunnossa. Tavara ja ihmiset liikkuvat turvallisesti ja nopeasti. Julkinen rakennuskanta on kunnossa ja homerakennukset paha muisto menneestä. Kansalaisten turvallisuudesta ja oikeuslaitoksen toimivuudesta on huolehdittu. Harmaa talous ja talousrikollisuus on pantu kuriin ja verotulot talteen.

Tuloerojen kasvu on käännetty laskuun ja kaikilla kansalaisilla on tunne mukana olemisesta. Julkista velkaa on paljon, mutta hyvinvointivelkaa vähän. Jälleenrakennetulla hyvinvointivaltiolla on hyvät valmiudet talouden tasapainottamiseen pidemmällä aikavälillä, ja kasvaneenkin euromääräisen velan maksaminen on mahdollista hyvinvointia vaarantamatta. Eduskuntavaaleissa ratkeaa pitkälti se, kumpi näistä vaihtoehdoista toteutuu. Vasemmisto on jälkimmäisen – vastuullisen hyvinvoinnin jälleenrakentamisen – kannalla.

Kari Uotila
Kansanedustaja