Työttömyyden ylläpito on pahinta tuhlausta kansantaloudessa. Nyt Suomessa jää saamatta noin 400 000 työnhakijan työpanos. He eivät pysty elämään ansiotyöllään. Se on kaikki pois kotimaisesta tuotannosta ja ostovoimasta.

Työttömyys köyhdyttää, masentaa ja riitelyttää koko Suomea. Se estää myös tuotannon parantamista. Hallitus korvaa tarpeelliset uudistukset kiristämällä työntekijöitä ja vähentämällä heidän ostovoimaansa.

Työpaikat ja tuotannon uudistaminen Suomessa
Hallitus ja ihan kaikki työmarkkinaosapuolet sanovat yrittävänsä saada työttömiä töihin ja myös uutta kilpailukykyistä tuotantoa.

Työnantajat ja heitä edustava hallitus tavoittelevat lisätuotantoa halvemmalla työvoimalla ja pitemmällä työajalla. Palkkojen alennus vähentää kuitenkin kotimaista kysyntää. Myös pitempi työaika vähentää työntekijöitä monella alalla ja heikentää työtehoa.

Työntekijät haluavat säilyttää ja lisätä työpaikkoja ottamalla koko porukka mukaan tuotannon uudistamiseen. Työnantajille kelpaa kuitenkin vain yritysten omistajien ja johdon sanelemat uudistukset. Ja oikeasti päätavoitteena Elinkeinoelämän keskusliitolla on nyt valtiollisen ja kunnallisen tuotannon ja työpaikkojen korvaaminen yksityisillä yrityksillä. Tätä Suomessa on jo tehty pitkään.

Valtion sijoitukset ja monenlaiset raha- ja verotuet kelpaavat kyllä yksityisille yrityksille. Samoin työntekijöiden lakisääteisten ja työehtosopimuksilla saavutettujen etujen purkaminen.

Ylikansalliset rahoitusmarkkinat
Suuret yritykset pitävät ulkomaisten sijoittajien rahaa omiin hankkeisiinsa vielä parempana kuin valtion tukea. Siinä tosin tuotoista suuri osa menee ylikansalliseen kiertoon. Mutta sinnehän Elinkeinoelämän keskusliiton isännät ja emännätkin sijoittavat rahojansa. Köyhemmistä maista löytyy halpaa työvoimaa ja tuotantoa myös suomalaisten sijoittajien ja rahastojen ruokkimiseen.

Suomalaisten suurin yhteinen rahoitusomaisuus eli noin 180 miljardin eläkerahastot on merkittävä ulkomaille sijoittaja. Tätä sekä työnantajien että työntekijöiden valitsemat päättäjät perustelevat hyvillä tuotoilla. Samaan aikaan nämä neuvotteluosapuolet väittävät, että ulkomaisten sijoitusten puute estää investointeja Suomeen. Miksi eläkerahastot eivät itse käytä rahojaan suomalaisen tuotannon uudistamiseen?

Viennistä kertyvä raha ei läheskään aina palaa tuotantomaahan. Vientiyritysten omistajat käyttävät voittojaan ylikansallisissa rahoituskuvioissa tuotannon uudelleen järjestelyyn ja omaisuusarvojen kasvattamiseen. Vientityöntekijä toisensa jälkeen liittyy hylättyjen tuotantoresurssien isoon massaan. Siinä massassa on läjittäin myös kotimarkkinoilla tarpeettomaksi tuomittuja työntekijöitä ja muita tuotantovälineitä.

Luova tuho vie työpaikkoja ulos
Suomalaisten eläkerahastojen ja yksityisten suomalaisten sijoitukset ulkomaille siirtävät ihan tarkoituksella työpaikkoja ja tuotantoa pois täältä. Myös tavallinen kansa hakee innolla halvempia tavaroita ja palveluja muista maista. Tämä kaikki on pois suomalaisista työpaikoista ja tuotannosta.

Samalla kun kotimarkkinatuotantoa kuihdutetaan yhteisvoimin tarjotaan kansantalouden ongelmien yleislääkkeeksi viennin kilpailukyvyn nostamista. Viennistä saatavalla rahalla kun maksetaan tuonti muista maista. Tuonnin tarpeellisuutta kyllä kyseenalaistetaan jonkin verran. Kysymykseen ei kuitenkaan tartuta tosissaan, vaikka tuonti on syönyt valtavan määrän kotimaisia työpaikkoja ja tuotteita.

Viennin kilpailukyvyn nosto on aina ykkösenä hallituksen talouspolitiikassa. Kotimarkkinoille tehtävän tuotannon uudistus ja työpaikkojen monipuolistaminen jää siis pakosta kakkoseksi.

Vähän koulutettuja ja häviävistä töistä irtisanottuja patistetaan kyllä koulutukseen ja tekemään töitä entistä pienemmällä palkalla ja muilla heikommilla työehdoilla. Kotimaista tuotantoa ei kuitenkaan toteuteta niin että heille syntyisi oikeasti työpaikkoja. Myös verotuksen ja sosiaaliturvan nykyiset mallit pudottavat heitä toistuvasti loukkuihin, joista ei helposti pääse ansiotyöhön.

Luova kotimainen tuotanto vaihtoehdoksi
Kotimainen uusiutuva energia on kai nykyisten poliitikkojen mielestä keskeinen kehittämisala. Miksi sitten taas ostetaan Venäjältä ydinvoimala, joka voi toteutua ties milloin tai jäädä toteutumatta? Ranskalaisten rakentaman Olkiluodon ydinvoimalankin paha viivästys jatkuu toistaiseksi. Siihen käytetty suomalainen raha ja työvoima olisi tuottanut meille valtavasti maalämpöä ja aurinkoenergiaa ja parantanut muidenkin uusiutuvien energialähteiden teknologiaa. Suomalaiset tutkijat ja rakentajat olisivat voineet oppia kehittämään niistä vientituotteitakin.

Yhteiskuntasopimuksen neuvottelijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen vienti pitää saada niin kilpailukykyiseksi, että sillä pystytään rahoittamaan tuonti. Järkevä tavoite. Kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen vaihto on kuitenkin pahasti rahoituskeinottelun turmelemaa.

Mikään kansa ei elä viennistä. Pääosa työstä on tehtävä itse ja rahoitettava omassa tuotannossa kiertävällä rahalla. Suomalaisilla on valtavasti maata, metsää, kiveä ja vettä. Aurinkoa ja tuultakin riittää. Päästetään kaikki halukkaat ansiotöihin kotimaisiin palveluihin ja muuhun tarpeelliseen tuotantoon. Monipuolinen koulutus ja tutkimus on välttämätön, jotta ihmiset oppivat ymmärtämään kansantalouden todellisia vaihtoehtoja. Silloin voidaan neuvotella jopa yhteiskuntasopimus, joka palvelee kansan suurta enemmistöä.

Työmarkkinaneuvottelijoilta puuttuu se tärkein. Kansan enemmistön ymmärtävä tuki.