Ylen studiolähetykset MM-kisoista ovat muuten olleet studiovieraineen kautta linjan onnistuneita, mutta äsken päättyneen Argentiina-Iran-ottelun puoliajalla käyty keskustelu sai vereni kiehahtamaan. Vierasrepertuaarin kyynisin laita Mika Nurmela kutsui Iranin äärimmäisen puolustusvoittoista taktiikkaa ”järkyttäväksi antijalkapalloksi”. Ihan vilpittömästi kysyen, minkähänlaista joga bonitoa herra Nurmela olisi Iranin valmentajana alkanut tuota materiaalia peluuttaa ylivoimaista vastustajaa vastaan? Jo etukäteen oli arvattavissa, että tähän otteluun Iran lähtee vain ja ainoastaan puolustamaan, ja etenkin ensimmäisellä puoliajalla kentällä nähtiinkin näiden kisojen toistaiseksi oikeaoppisin bussi.
Lisäksi kannattaa muistaa, että vastaavankaltaisella taktiikalla pelasi usein myös oma maajoukkueemme Roy Hodgsonin aikana ja ihan asiallisin tuloksin. Puhuttiinko silloin antijalkapallosta, hä? Entäs Gijonin ihme, taidettiin sielläkin aika paljon pakitella? Jalkapallo on tulosurheilua, jossa tyylipisteitä ei jaeta. Kaunista pallotaituruutta saa toki ihastella, mutta kyllä Iraninkin poppoo ansaitsee hatunnoston tinkimättömästä puolustustaistelusta. Ja Nurelle lampaanperse oikeinkannattamisen överiksi viemisestä.
Ja niin joo, Argentiinahan siis vei ottelun Messin lisäaikamaalilla 1-0. Myös Iranilla oli omat hetkensä, mutta tässä ottelussa argojen maalia vartioinut Sergio Romero oli mies paikallaan. Kahdesta voitosta huolimatta Argentiinan peli ei ole onnistunut vakuuttamaan, ja valmentaja Sabellalta odottaisikin uusia ideoita. Voin antaa ilmaisen vinkin: ihan kaikkia palloja ei hyökkäystilanteessa kannattaisi kierrättää Messin kautta, etenkään jos vihulainen on asemoinut hänelle kolme päällystakkia.