Nuoren metsän hurja kasvuvauhti saattaa vaikuttaa nopeammalta kuin vanhan metsän, mutta tarkemmin asiaa tutkaillen voi huomata, miten voimakasta on suurten puiden kasvu sekä korkeudessa, että leveydessä.  Samaan aikaan maan alla juuret tunkeutuvat syvyyksiin, sitoen hiiltä maan alle, maaperää ja samalla luoden koko metsään paremmat elinolosuhteet lukuisille erilaisille eliölajeille.

Puun juuret työstävät reittinsä vesisuoniin ja nostavat vettä ylös luoden ympärilleen lämmintä kosteaa mikroilmastoa.  Kun puu kaadetaan ja pahimmassa tapauksessa vielä kannotkin revitään maaperästä, juurien kyky sitoa maaperää romahtaa ja ravinnevedet pääsevät virtaamaan vapaasti vesistöihin.  Ravinteet päätyvät lopulta Itämereen.  Tätä ei tapahdu jatkuvan metsänkasvatuksen metsissä, joissa juuret sitovat maata harvennuksesta huolimatta.

Juuret estävät hiilen ja ravinteet valumasta vesistöihin

Demonstraatio juurten merkityksestä eroosiossa ja ravinnevalumissa:

Puun massan kasvu on kumulatiivinen

Jos puu on 10 m korkea ja 5 cm paksu, siihen tulee 2 mm vuosirengas paksuutta on vuosikasvu 0,31 m3, jos puu onkin 20 cm halkaisijaltaan, on vuosikasvukin nelinkertainen eli 1,26 m3 eli 1 x 20 cm paksu puu vastaa 4 x 5 cm paksua puuta, jos olisivat molemmat saman korkuisia.

Korkeuden lisäksi vanhan puun kerrointa lisää sekä oksat, lehdet/neulaset, kaarna että juuret.  Toisin sanoen PUUN MASSAN KASVU ON KUMULATIIVINEN.  Parhaan kasvukauden aikaan heinäkuussa puut kasvavat 2-3 cm/päivä!  Nuoren puun kasvu on helpompi huomata, kuin vanhan korkean puun, mutta itse asiassa taimilla menee monta vuotta päästäkseen täyden kasvun vauhtiin.

Jatkuva metsän kasvatus nielee ja varastoi hiiltä tehokkaasti

”Avohakkuu lisää aina metsätalouden hiilipäästöjä vähintään 20 vuodeksi
Aloitan selittämällä, mitä tapahtuu, kun läpimitaltaan 27 cm MT-männikkö hakataan ja sen tilalle perustetaan nopeakasvuinen taimikko. Vertailen hakatun metsikön hiilitasetta siihen, että puut jätetään kasvamaan.
Jos metsikköä ei hakata, sen vuotuinen tilavuuskasvu jatkuu seuraavat 20 vuotta hitaasti alentuen tasolla 5–6 m3/ha. Kasvavan metsikön biomassan (runko, oksat, neulaset, juuret) nettokasvu on noin 4 tonnia/ha, mikä tarkoittaa, että metsä sitoo joka vuosi hiiltä noin 2 tonnia/ha.” (https://arvometsa.fi/…/hakkuun-vaikutus-metsan…)

 

Tasekäyrässä näyttää siltä, että 20-vuotias metsä ottaisi kiinni hakkaamattoman. Näinhän ei tietenkään ole, vaan hakkaamaton on kaikki hakatun miinusvuodet kerryttänyt tasetta 2 tonnia vuodessa.  Siitä johtuen mitä vanhempi tukki, sitä enemmän se ehtii kerryttää tasetta ja siksi suhteessa vanhan puun kaatamisesta aiheutuva vaikutus on kokonaisuudessa pienempi.

Puut sitovat n 2/3 hiilestä maaperään

”Koottujen tietojen perusteella tehty malli osoittaa, että vähintään 200 vuoden ikäiset metsät sitovat hiiltä hehtaaria kohden vuodessa noin 2,4 tonnia. Siitä runkoihin sitoutuu 0,4 tonnia, karkeaan puujätteeseen 0,7 tonnia ja puiden juuristoon ja maaperään loput 1,3 tonnia. Näin vanhojen metsien hävittäminen vapauttaisi todennäköisesti merkittävän osan niihin sitoutuneesta hiilestä ilmakehään.”

”Nuoria metsiä on pidetty perinteisesti tehokkaimpina hiilidioksidin sitojina, mutta todellisuudessa ne ovat aluksi hiilen lähteitä.”  (https://yle.fi/uutiset/3-5852473)

 

Metsä alkaa toimia hiilinieluna vasta 17-vuoden ikäisenä

Avohakkuusta aiheutuu paljon hiilidioksidipäästöjä.  Juurten sitoma hiili vapautuu vesistöihin vielä useita vuosia hakkuiden jälkeen.  Vasta 17-vuotias metsä alkaa toimia hiilinieluna.  Tästäkin syystä hiilen sitomisen kannalta olisi tärkeä siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

Puutuotteet ja rakennukset toimivat hiilivarastona

Puutuotteet ja rakentaminen on ehdottomasti hyvä ”hiilivarasto” vs päästöjä aiheuttavat muut materiaalit.  Jatkuvassa metsänkasvatuksessa on idea poistaa juuri tukkipuuta, jota voisi tuotteistaa esimerkiksi hirsiksi ja puusepänpuuksi.

Suomen pitäisi kehittää puuosaamisesta vahva vientituote sellumassan ja paperin sijaan.  Puurakentaminen on erittäin ilmastoystävällinen rakennustapa.  Puurakenteet ovat kestävä ratkaisu hiilen sitomiseen!  Kasvava metsä toimii hiilinieluna, tiiviisti kasvanut tukkipuu otetaan rakennuskäyttöön ja näin hiili varastoituu taloihin – kun taas betoniteollisuus ja erilaiset modernit muovirakenteet ovat erittäin epäekologinen ja kestämätön rakennustapa.  EU:n teollisuuden CO2 päästöistä 80% syntyy materiaaleista joita käytetään rakentamisessa. Näistä neljästä pahasta materiaalista, sementti, alumiini, teräs ja muovi, kaikki ovat rakentamisen joka päiväisiä tuotteita.

Lisää aiheesta vuosi sitten kirjoittamassa blogissani:
https://blogit.kansanuutiset.fi/…/metsa-suurin…

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kehittäminen on yksi työkaluista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi!

Kuvassa metsälehmus, sijainti Mustion Linnan puutarha