Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat paljon meidän kaikkien, kuten meidän vammaisten ja läheistemme, arkeen. Ei ole samantekevää, keitä ensi kevään kuntavaaleissa valitsemme kunnissa päätöksiä tekemään. Kuntien on päätöksissään huomioitava niiden vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon sekä edistettävä päätöksillään kuntalaisten hyvinvointia.

Kuntien väliset erot, mm. vammaispalveluiden käytännöissä, ovat suuria. Kuntavaalit ovat siis hyvin tärkeät meidän kaikkien, mutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten, arjen kannalta.

Me vammaiset ja läheisemme tarvitsemme oikeat palvelut oikeaan aikaan. Ei saa olla niin,  että vain ne, jotka jaksavat taistella heille kuuluvista palveluista ja tuista, saavat niitä. Virkamiesten on tehtävä päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä ja perusteltava ne.

On tehtävä lakia kunnioittavia, yksilöllisiä ja pääasiassa toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä. Palveluista ja niiden hakutavoista tulee tiedottaa hyvin. Kuntiin on palkattava osaavia ja vammaispalveluita tuntevia palveluohjaajia ja neuvojia.

Kuntien omia sekä osto- ja palvelusetelipalveluita pitää valvoa nykyistä paremmin. Jos epäkohtia esiintyy, on korjaustoimiin ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista. Koska väestö ikääntyy vauhdilla, tarvitaan lisää esteettömiä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Vammaisuus ei katoa, kun täyttää 65. Oikeus vammaispalveluihin on iästä riippumatonta. Vammaista ihmistä ei saa siirtää vammaispalveluista vanhuspalveluiden piiriin.

Vammaisten lasten ja nuorten on voitava käydä lähikoulua ja heidän on saatava tarvitsemansa tuki opinnoissaan. Ryhmät eivät saa olla liian suuria. Kouluissa tulee olla riittävästi henkilökuntaa, kuten koulunkäynninohjaajia. Tarvitaan paitsi yleisopetusta, myös pienryhmä- ja erityisopetusta. Inkluusiolla on oltava tarvittavat resurssit. Se ei saa olla säästökeino.

Työtoiminnan epäkohdat tulee korjata. Työtoimintaan osallistumisesta saatavan työosuusrahan on ylitettävä osallistumiskustannukset. Palkkatyön tunnusmerkit täyttävästä työstä on saatava oikeaa palkkaa ja muita etuuksia.

Kuntiin on hyvä perustaa aidosti sote-palveluita tuottavista yksiköistä riippumattomat esteettömyys- ja vammaisasiamiesten virat, sekä ottaa käyttöön osallistava budjetointi, etsivä vammaistyö, anonyymi rekrytointi ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Kuntien tilojen on oltava esteettömiä.

On ekologisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää panostaa joukkoliikenteen esteettömyyteen, vähäpäästöisyyteen ja kohtuuhintaisuuteen. Hyvä teiden kunnossapito parantaa esteettömyyttä, rohkaisee kuntalaisia liikkumaan sekä ehkäisee kolareita ja kaatumisia.

Valtuuston kokousten verkkolähetykset tulee tekstittää. Se hyödyttää mm. huonokuuloisia, kuuroja ja maahanmuuttajataustaisia. Joka kunnassa pitää olla vammaisneuvosto. Sen roolia pitää vahvistaa. Sille on syytä myöntää läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.

Rohkaisen vähemmistöihin kuuluvia, kuten vammaisia ja heidän läheisiään, lähtemään ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa. Valtuutetut ovat ihan tavallisia yhteisten asioiden hoidosta kiinnostuneita kuntalaisia. Demokratia kuuluu kaikille. Olisi tärkeää, että valtuutetut ja lautakuntien jäsenet edustaisivat monipuolisesti kunnan eri alueita ja eri väestö- ja ikäryhmiä.