Koulutuksen panostaminen on järkevää. Se luo osaamista ja innovaatioita ja edistää yhteiskunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Hyvää kansainvälistä koulutuksen päivän iltaa! Koulutuksen panostaminen kannattaa, sillä se on satsaamista tulevaisuuteen. Koulutus luo osaamista. Osaaminen luo puolestaan työpaikkoja ja innovaatioita. Koulutus on myös tärkeä asia yhteiskunnan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja demokratian kannalta. Ilman laadukasta koulutusta emme pärjää. Wikipedia toteaa, että ” koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua. Koulutus tähtää tietojen opettamiseen, taitojen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.”
Esteettömyys, saavutettavuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitava kaikilla opintoasteilla.
Esteettömyys, saavutettavuus sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulee huomioida kaikilla opintoasteilla. Ne tulee ymmärtää laaja-alaisesti. Opetuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi opetustilojen ja oppimateriaalien esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Paitsi esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimista, joskus voidaan tarvita myös positiivista erityiskohtelua ja kohtuullisia mukautuksia.
Esteettömyys ja saavutettavuus on muun muassa hissejä, luiskia, ramppeja, induktiosilmukoita, ruudunlukuohjelmia, tuoksuttomuutta, hälyttömyyttä, selkokieltä, tulkkauspalveluita, ohjelmien tekstittämistä ja sisäilman terveellisyyttä. Esteettömyys ja saavutettavuus on myös vammaisten ihmisten mahdollisuuksia liikkua ja elää itsenäisesti.
Kaikilla on oltava oikeus opiskella tai tehdä töitä sisäilmaltaan terveissä tiloissa.
Kaikki sisäilmaongelmaiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset on syytä korjata tai purkaa. Sisäilmaongelmaisista tiloista tulee päästä väistötiloihin varsinaisten tilojen korjaus- tai uudisrakentamisen ajaksi.
Laadukas koulutus kuuluu myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille, kuten vammaisille lapsille ja nuorille. Oppilaan tuen tarpeet tulee kartoittaa etukäteen ja suunnitella yksilöllisesti.
Laadukas koulutus kuuluu kaikille, myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät silti aina saa tarpeeksi tukea opintoihinsa. Jos on tiedossa, että lapsi tulee tarvitsemaan päiväkodissa tai koulussa erityistä tukea, on hänen tuen tarpeensa kartoitettava etukäteen ja suunniteltava tukitoimenpiteet yksilöllisesti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa erityistä tukea tarvitseva lapsi saa tukea, sitä vähäisemmiksi jäävät hänen kohtaamansa haasteet peruskouluun siirryttäessä. Erityinen tuki ja sen tavoitteet onkin määriteltävä täsmällisemmin varhaiskasvatuslaissa. Moniammatillinen oppilashuolto tulee laajentaa varhaiskasvatukseen säätämällä kunnille velvoite palkata varhaiskasvatukseen psykologeja ja kuraattoreita.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelevillä on oltava oikeus konsultoida oppilasta hoitavaa tahoa ja erityis(lastentarhan)opettajaa.
Arki erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren kanssa voi olla kuormittavaa. Se saattaa sisältää esimerkiksi väkivallan uhkaa, kiinnipitotilanteita tai vaatia lääkkeiden käytön osaamista. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelevillä tuleekin olla oikeus työnohjaukseen. Heillä tulee myös olla mahdollisuus konsultoida oppilasta hoitavia tahoja, kuten omalääkäriä tai erityis(lastentarhan)opettajaa.
Vammaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus käydä lähipäiväkotia- ja koulua. Inkluusiolla on oltava tarpeeksi resursseja.
Vammaisen lapsen on voitava käydä lähipäiväkotia- ja koulua. Opetus on aina toteutettava inkluusioperiaatetta noudattaen. Inkluusiolla on oltava tarpeeksi resursseja. Vaikka inkluusio saisi olla säästötoimenpide, hakee moni kunta sillä säästöjä. Oppilaat eivät aina saa lähikouluissaan yhtä vahvaa tukea kuin aiemmin oli mahdollista saada erityiskouluissa.
Onnistunut inkluusio on koko ryhmän etu.
Onnistunut inkluusio on koko ryhmän etu. Jos ryhmän erityistä tukea tarvitseva(t) oppilas/oppilaat saavat tarvitsemansa tuen, takaa se työskentelyrauhan koko ryhmälle. Onnistuessaan inkluusio edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan. Se myös vähentää vammaisten henkilöiden kohtaamaa syrjintää ja häirintää sekä murtaa ennakkoluuloja ja asenteita vammaisuutta kohtaan.
Onnistunut inkluusio edellyttää opetuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä riittäviä resursseja ja erityisosaamista.
Onnistunut inkluusio edellyttää riittäviä resursseja, erityisosaamista sekä opetuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Kaikilla opetuksen tasoilla tarvitaan paitsi opettajia, myös koulukuraattoreita- ja psykologeja, koulunkäynninohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, henkilökohtaisia avustajia ja erityisopettajia.
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työntekijöiden on osattava tukea erityislapsia- ja nuoria sekä heidän perheitään. Esimerkiksi puhevammaista lapsen kanssa on osattava käyttää puhetta korvaavia ja tukevia kommunikaatiomenetelmiä. Oppilaan tarvitsemien apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden on oltava kunnossa ja myös oppilaan tarvitsema yksilöllinen tuki tulee turvata. Oppilaalla tulee esimerkiksi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tai koulunkäynninohjaajaan, jos hän sellaista tarvitsee.
Myös pienryhmä- ja eritysopetusta tarvitaan. Jokainen oppilas tarvitsee kannustusta.
Yleisopetus ei sovi kaikille erityistä tukea tarvitseville. Siksi myös pienryhmä- ja erityisopetusta tarvitaan. Voi myös olla niin, että joissakin aineissa oppilas kaipaa pienryhmä- tai erityisopetusta, mutta toisissa aineissa hän voi käydä yleisopetuksessa. Ketään ei saa kuitenkaan syrjiä. Jokaisella oppilaalla pitää olla oikeus tulla kohdelluksi vahvuuksiensa kautta. Ei ole hyvä, jos oppilas saa pelkästään negatiivista palautetta.
Lisää panostuksia oppimisen kolmiportaiseen tukeen.
Kuntien pitää ohjata nykyistä enemmän resursseja oppimisen kolmiportaiseen tukeen kaikilla opiskelutasoilla. Kouluihin tulee muun muassa palkata lisää koulunkäynninohjaajia ja erityisopettajia. Jos ryhmässä on yksikin erityistä tukea tarvitseva oppilas, on ryhmän saatava lisää resursseja. Ryhmässä pitää esimerkiksi olla useampi opettaja ja/tai koulunkäynninohjaaj(i)a tai henkilökohtainen avustaj(i)a. Jos ryhmässä on erityislapsi(a)- tai nuori(a), on ryhmässä oltava tavanomaista vähemmän oppilaita.
Kaikilla opiskelutasoilla tulee tehostaa kiusaamiseen, syrjintään, väkivaltaan, rasismiin ja häirintään puuttumista.
Kaikilla opiskelutasoilla tulee tehdä järjestelmällistä kiusaamisen, syrjinnän, väkivallan, rasismin ja häirinnän vastaista työtä. On myös panostettava valtakunnallisesti kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja rasismin ehkäisemiseen. Oppilaitosten henkilökunnalla on oltava riittävästi tietoa ja tarpeeksi aikaa puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan, rasismiin ja häirintään.
Myös erityistä tukea tarvitsevaa nuorta tulee kannustaa valmistumaan ammattiin, ja heidän opintojen ohjaustaan tulee tehostaa.
Oppilaita ei pidä päästää liian helpolla opinnoissa. Erityistä tukea tarvitsevalta lapselta ja nuoreltakin tulee vaatia. Jos oppilas pääsee peruskoulussa liian helpolla, eivät hänen toisen asteen opintonsa välttämättä suju hyvin. Koulujen tulee rohkaista erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kuten vammaisia nuoria, jatkamaan opintojaan. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten opintojen ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tulee olla mahdollisuus suorittaa peruskoulu yksilöllisessä tahdissa tai osallistua joustavaan perusopetukseen, jos sitä tarvitsee. On oltava oletusarvo, että vammainen nuori valmistuu johonkin ammattiin ja jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Ammattikouluissa tulee kasvattaa lähiopetuksen määrää suhteessa itsenäisesti suoritettaviin opintoihin.
Opiskelun tulee olla mahdollista kaikille, iästä, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta.
Jokaisen pitää voida opiskella ja kehittää itseään, riippumatta iästä, taustasta ja elämäntilanteesta. Ihmisten on voitava nykyistä joustavammin voida yhdistää työssäkäynti ja opiskelu. Työttömille tulee mahdollistaa tutkinnon suorittaminen työttömyystuella. Sen pitää olla mahdollista silloinkin, jos työtön on jo suorittanut jonkun tutkinnon.
Vapaaseen sivistystyöhön panostaminen kannattaa.
Paitsi tutkintoon tähtäävä opetus, myös kuntien vapaa sivistystyö on tärkeää. Sitä ei pidä unohtaa. Työväen- ja aikuisopistojen kursseille osallistuminen ovat hyviä keinoja kehittää osaamistaan ja taitojaan sekä tutustua muihin. Voi esimerkiksi opetella uuden kielen tai oppia soittamaan jotakin soitinta. Kurssimaksuja on kohtuullistettava, jotta myös pienituloiset voivat osallistua vapaaseen sivistystyöhön. Kunnissa on syytä harkita sitä, että perustoimeentulolla eläville myönnetään oikeus käydä maksutta ainakin yhdellä kurssilla lukukautta kohden. Perustoimeentulolla elävät mm. opintorahaa, takuu- ja kansaneläkettä ja minimitason sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäivärahaa saavat ihmiset.
On upeaa, että tämä hallitus panostaa koulutukseen ja sivistykseen.
On upeaa, että nykyinen hallitus panostaa koulutukseen ja sivistykseen. Se on etenkin nyt koronapandemia-aikana äärimmäisen tärkeää. Meille on kertynyt runsaasti oppimisvajetta etenkin viime kevään ajalta, koska kaikki lapset ja nuoret eivät ole hyötyneet etäopetuksesta. Läsnäolo-opetuksen merkitys huomattiin selvästi viime keväänä. Kuitenkin tulee muistaa, että on niitäkin, jotka hyötyivät etäopetuksesta. Etäopetuksesta hyötyville (ja viime kevään perusteella opettajat tietävät ketkä etäopetuksesta hyötyivät) on syytä mahdollistaa ainakin osittain opintojen suorittaminen etänä. Esimerkiksi autismin kirjon oppilaat hyötyvät siitä, että kotona on rauhallisemmat opiskeluolosuhteet kuin koulussa. Meidän ei siis pidä unohtaa ottamaamme digiloikkaa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on hieno uudistus.
On hienoa, että oppivelvollisuutta laajennetaan. Uudistus edistää yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uudistus parantaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksia. Se kun sisältää toisen asteen opintojen maksuttomuuden. Enää ei ole nuoren vanhempien tulotasosta kiinni se, voiko nuori suorittaa toisen asteen opinnot vai ei. Ikäluokka kerrallaan toisen asteen opintomateriaalit tulevat opiskelijalle maksuttomaksi. Paitsi oppivelvollisuuden laajentaminen, hallitus lisää muutenkin koulutuksen rahoitusta. Tämä tarkoittaa mm. lisää panostuksia oppilashuoltoon kaikilla tasoilla ja lisää lähiopetusta ammattikouluissa. Jatketaan samaan malliin. Panostetaan esteettömyyteen, saavutettavuuteen sekä kaikkien, mutta etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, opiskelijoiden tukemiseen.