Eiliseen A-studioon oli saatu vieraiksi uuden istuntokautensa aloittaneen eduskunnan ryhmäjohtajia. Marja Sannikan hyväntuulen haastattelussa ei päästy missään kohtaa alkua pidemmälle, eikä kenenkään tarvinnut poistua mukavuusalueeltaan, paitsi Antti Kaikkosen, joka joutui muutamalla sanalla murehtimaan Paavo Väyrysen olemassaoloa. Keskustelun lopuksi esiin nousi sote -uudistus, jossa nopeasti kättä nostamalla otettiin kantaa siihen, tulevatko kiistellyt lait menemään läpi eduskunnan käsittelyssä kevään aikana. Kokoomuksen ja kepun ryhmäjohtajat olivat tietenkin varmoja siitä, että lait hyväksytään. SDP:n Antti Lindtman sen sijaan aloitti kummallisen kiemurtelun, josta ei saanut mitään selvää.
Sote-lakien uusin lausuntokierros ei ole tuonut keskusteluun mitään uutta; lait koetaan edelleen toimimattomiksi, ja eriarvoisuutta sekä kustannuksia kasvattaviksi. Kyseessä on julkisin varoin toteutettu uhkapeliliike, jossa tappiot tulevat veronmaksajien maksettaviksi. Ja koska sote -menot ovat suuria, myös tappiot tulevat kirpaisemaan niin, että sairaanhoito sellaisena kuin sen nykyään tunnemme, tulee muuttumaan peruuttamattomasti. Hallituksella on kiire viedä lait läpi, sillä seuraavat eduskuntavaalit lähestyvät ja aika pajatson tyhjentämiseen hupenee kovaa vauhtia. Siksi hallitus ei aio huomioida esim. KHO:n lausuntoa, jonka mukaan sote -lait vaativat nykymuodossaan EU-komission käsittelyn.
Antti Lindtmanin lausunto eilen oli huolestuttava. SDP:n ryhmäjohtajan mukaan suurin ongelma tässä tilanteessa on se, että epäselvä sote-tilanne on jatkunut niin pitkään. Lindtmanin mielestä nyt on kyettävä päätöksiin, että alalla ja yhteiskunnassa vallitseva epävarmuuden aika saadaan päättymään. Ei, Antti Lindtman! On suuri ongelma, että sote -uudistuksen valmistelu on venynyt, mutta suurin ongelma on uudistukseen liitetty valtapeli maakuntahallinnosta ja suoranainen korruptio, joka nähdään ongelmana valmisteluvaiheen lisäksi myös nykyisten sote-suunnitelmien rakenteissa. Antti Lindtmanin lausunnosta saattoi päätellä, että jos hallitus tekee vielä muutaman pienen viilauksen esitykseensä, SDP voisi olla valmis tukemaan sitä. Ja samalla kun Antti Lindtman puhui, Antti Kaikkonen nyökytteli hyvässä yhteisymmärryksessä. Mutta, en silti väitä tietäväni mitä Lindtman loppujen lopuksi tarkoitti polveilevalla lausunnollaan. Kysyin asiaa häneltä tuoreeltaan twitterissä, mutta ainakaan toistaiseksi en ole saanut vastausta.
Jos minä olisin diktaattori, sote -uudistuksessa tapahtuisi seuraavaa: Kaikki nykyiset esitykset vedettäisiin pois ja suunnittelu aloitettaisiin alusta asiantuntijoiden suositteleman viiden sote-alueen pohjalta. Julkista sektoria vahvistettaisiin ja valtio ohjaisi sote-alueiden rahoitusta. Lisäksi täysin turha, kepulaisen insinöörin propellihatustaan vetäisemä maakuntauudistus haudattaisiin. Ja kun nyt innostuin yksinvaltiudesta, järjestäisin koko tähänastisesta sote-valmistelusta terveysyrityskytkentöineen rikostutkinnan. Valitettavasti en ole diktaattori, mutta toivon, että sote-uudistuksen osalta järki, oikeudentunto ja kansan etu tulevat vielä voittamaan. Oppositio ei voi tehdä nyt myönnytyksiä, sillä kyseessä on kansakuntamme tärkein päätös vuosikymmeniin. Nyt tullaan konkreettisesti vaikuttamaan siihen, ketkä saavat jatkossa hyvää hoitoa ja ketkä elävät tai kuolevat.
Näin isoilla asioilla ei tulisi politikoida, vaan tehdä niin kuin oikein on.