Some kohahti heti aamusta, kun Yle julkisti uuden presidentinvaaligallupin ohella analyysin Sauli Niinistön psyykkisestä tilasta. Presidentin hermoilu on Ylen mukaan näkynyt kärsimättömänä esiintymisenä – ja presidentinkanslian yhteydenottoina mediaan ja poliittisiin toimijoihin. Esimerkiksi Ylen jutussa nostetaan presidentinkanslian oikaisupyyntö Ylen perinteiseen joulujuttuun, jossa koettiin presidentin koiran vointia kuvatun väärällä tavalla. Presidentinkanslian yhteydenotto Katju Aroon mainittiin myös. Näin syntyy vaikutelma presidentistä, joka on hermostunut täpärästä vaaliasetelmasta. Mutta, ei. Sauli Niinistö ei ole kuitenkaan hermostunut. Sauli Niinistö on pilalle hemmoteltu poika, jonka reaktio kertoo enemmän mediasta kuin Sauli Niinistöstä itsestään.
Istuva presidentti on median kultapoika. Menestynyt vanhempi mies, taustallaan dramaattisia kokemuksia ja menetyksiä, rinnallaan nuori ja herkkä vaimo: Kyseessä on valkoiseen, keski-ikäiseen heteroon vetoava sankaritarina, jota ei arkinen politiikka yksinkertaisesti kykene tahraamaan. Kuin tilauksesta vaalien kohdalle ajoittunut perheenlisäys varmisti sen, että viimeisetkin mahdolliset sora-äänet ovat vaienneet. Kukaan ei halua leimautua raskaana olevan äidin kiusaajaksi, etenkin kun iloisen perhetapahtuman taustalla on ”herkkyyksiä”. Yhtäkkiä kaikkien mielestä lapsen elämä on tärkein, sitä pitää juhlia! Vaikka samaan aikaan lapsia talutetaan yön pimeydessä Kabuliin ja Bagdadiin suuntaaviin koneisiin.
Kuvakaappaus: Ilta-Sanomat
Sauli Niinistö ja presidentinkanslia reagoivat mielestämme pikkujuttuihin, mutta vain siksi, että isompaa korjattavaa ei juuri ole. Sankarimyyttiä on rakennettu iltapäivälehtien toimesta jo vuosituhannen alkupuolelta asti. Kaikkien näiden vuosien ajan Sauli Niinistöä on kohdeltu kuin harvinaista, kiinalaista maljakkoa. Samaan aikaan tämä hauraana värisevä mies on ollut toteuttamassa ja takaamassa äärimmäisen kovaa politiikkaa, jossa heikkous ei herätä armoa, vaan halun pyöräyttää painokkaasti kantapäätä ihmisten yli marssittaessa. Kansan keskuudessa Sauli Niinistöä pidetään hyvänä presidenttinä. Olen huutanut yöhön lukemattomia kertoja, että ”Miksi!?”, mutta vastaukseksi olen saanut vain lapsilta tutun kaiun: Siksi! Kysyin tätä kerran myös Mikael Jungnerilta twitterissä, sen jälkeen kun entinen sosiaalidemokraatti toisti tuttua tarinaa Niinistön erinomaisuudesta presidenttinä. En saanut vastausta ollenkaan. Ehkä Niinistön ansiot eivät vain olisi mahtuneet 280 merkkiin.
No, minun mielestäni Sauli Niinistö on huono presidentti. Riisuttujen valtaoikeuksien vuoksi presidentillä ei ole jäljellä juuri muuta kuin mielipiteensä. Sauli Niinistö on yleensä sitä mieltä, mitä kansakin. Jos kansan mielipide ei ole selkeä, selvää mielipidettä on turha odottaa myöskään presidentiltä. Kansa on harvoin yksimielinen mistään. Sauli Niinistö ei ole kertaakaan puuttunut historiamme huonoimman hallituksen toimiin. Kun viime kesänä osa persuista sinistyi, valtiosihteereitä piiloteltiin takakonteissa ja pääministeri sumutti kansaa u-käännöksillään, Sauli Niinistö väänteli käsiään, yrittäen tulkita kansan mielipidettä, saaden suustaan ulos muminaa, jota ihmisten suusta kuullaan yleensä hammaslääkärikäynnin jälkeen. Sauli Niinistölle ei ole myöskään tuottanut vaikeuksia allekirjoittaa lakeja, joiden suhde perustuslakiin ja perusoikeuksiin on vähintäänkin kyseenalainen. Niinistö on kuin Forrest Gump, joka on yleisen mielipiteen harjalla aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta jonka virheliikkeet ja jopa hiljaisuuskin tulkitaan nerokkaiksi kannanotoiksi, tietenkin sillä erotuksella, että Forrest on hahmona kiltti, humaani ja hyvä mies.
Sauli Niinistön kampanjamainoksia pyöritetään radiossa tiiviisti. Yhdessä niistä Sauli Niinistö antaa kuvan, että on vaikuttanut Venäjän sekä Yhdysvaltojen presidenttien ajatuksiin ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta. Tällainen puppu kuvaa hyvin Sauli Niinistön toimintaa presidenttinä. Hän on päässyt pariin kertaan vaikenemaan isojen poikien pöytään, mutta jälkikäteen oma rooli on kasvanut ehkä omassakin mielessä todellisuutta merkittävämmäksi. Sitten tätä tarinaa syötetään kansalle ja kohta jopa media toistaa totena Niinistön omaa harhakuvaa kansainvälisenä vaikuttajana, vaikka näyttöä ei ole mistään muusta kuin sujuvasta vaikenemisesta Valkoisessa talossa presidentti Trumpin lasketellessa luikuria Suomen hävittäjäkaupoista. Tai siis, korjasihan Niinistö Trumpia sitten myöhemmin. Twitterissä.
Sauli Niinistön juuria on pyritty häivyttämään sekavan kansanliikkeen hämyyn. Totuus kuitenkin on, että Sauli Niinistö on edelleen täysiverinen kokoomuslainen, jolla on kampanjassaan kokoomuksen tuki ja käytössään elinkeinoelämän rahat. Sauli Niinistö on mies, joka halusi muuttaa kirjastot maksullisiksi. Sauli Niinistö on mies joka esiintyy koko kansan presidenttinä, vaikka haluaa samaan aikaan alistaa osan kansasta rahoittajiensa renkipojiksi ja estottomasti puristeltaviksi piioiksi. Sauli Niinistö toi tietoisuuteemme näkemykset oleskeluyhteiskunnasta ja toimeliaisuudesta; hänen ajatustensa hedelmiä ovat hallituksen aktiivimalli ja suunnitelmat toimeliaisuuteen perustuvasta sosiaaliturvasta. Sauli Niinistö ei ole perushoitajan, hitsaajan, kirjastonhoitajan eikä edes toimihenkilön presidentti. Sauli Niinistö on rahan presidentti. Rahan, jota sinulla ei todennäköisesti ole.