Ilmastomuutos on pakottanut maailman kansat globaaliin yhteistoimintaan energiateknologian uudistamisen tiellä. Sitten tuli korona runsas vuosi sitten. Se on pakottamassa koko ihmiskunnan yhteistoimintaan virustaudin leviämisen ehkäisemisessä.

Molemmat yhdessä pakottavat meitä uudelleen arvioimaan ja muuttamaan suhteemme luontoon. Luonto korjaa nopeasti Ihmisten järjettömyyksien aikaansaamat paikalliset tuhot. TV:ssä ja areenassa on juuri menossa BBC:n tuottama dokumenttisarja ”Luonnon aikakausi” (https://areena.yle.fi/1-50620909?autoplay=true). Sarja herättelee ihmislajia ymmärtämään, että olemme osa luontoa. Oppimalla paremmin ymmärtämään luonnon lainalaisuuksia pystymme palauttamaan luontosuhteemme harmoniseksi. Koko ihmiskunnan käyttäytymismuutoksen ansiosta planeettamme ja tulevat sukupolvet voivat meitä paremmin.

Tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien ennennäkemätön kehitys on opettanut meitä ymmärtämään biosfäärimme lainalaisuuksia. Ymmärrys luonnon haavoittumisesta ihmiskunnan toiminnan ja ymmärtämättömyyden seurauksena leviää ennen näkemättömällä tavalla erityisesti nuorimpien sukupolvien keskuudessa.

USA:n uusi johto peruutti Trumpin päätöksen irrottautua ilmastosopimuksesta. Niin USA:n kuin Kiinankin johto kannattavat patenttisuojien höllentämistä koronarokotekehityksessä, että koko ihmiskunta saataisiin mahdollisimman nopeasti rokotettua.

Uudet koronavirusmutaatiot putkahtelevat eri puolilla maailmaa aikaansaaden korona-aaltoja ja lykäten matkailurajoituksista luopumismahdollisuuksia.

Koronasta ja ilmastomuutoksen koko ihmiskuntaa koskevan yhteistahdon välttämättömyydestä huolimatta maailman valtiaat ja heitä tulkitseva globaali länsimedia yrittävät kaivaa vastakkain asettelua. Sillähän valtamedia on oppinut myymään. Sosiaalinen media seuraa perässä kärjistäen keskustelua. Vihapuhe ja valheiden levittely menestyy jopa niin rajusti, että Trumpin kannattajat rynnivät USA:n kongressiin, kun edessä oli presidentin vaalituloksen vahvistaminen.

Rikkaiden äkkirikastuminen ja köyhien köyhtyminen polarisoi ilmapiiriä ympäri maailmaa. Se johtaa katkeruuden, yksilöllisten ja yhteisöllisten vihantunteiden heräämiseen, joiden alle hautautuu ihmiskunnan tarve yhteistoimintaan olemassaolomme kannalta välttämättömissä asioissa.

Suurten valtioiden kuten Kiinan, USA:n ja Venäjän johtajat ovat paljon vartijoina luomassa joko vastakkain asettelun tai ihmiskunnan yhteistahdon ilmapiiriä. Suomi pienenä maana on itsenäisyytensä aikana edistänyt diplomatiaa ja valtioiden rauhanomaista kanssakäymistä toisen maailmansodan jälkeen.

Kekkosen aikana pyrkimyksemme oli pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Tarvetta tuolle lähestymistavalle olisi nykyäänkin – huolimatta siitä, että EU:n myötä olemme enempi riippuvaisia muista kuin aiemmin.

Viisautta olisi erottaa ”metsä puita”, kuten suomalainen sanonta kuuluu. Tänään tuon sanonnan merkitys on muodostumassa sisällöltään monimuotoisemmaksi sitä mukaa kun ihmiskunta alkaa ymmärtää maapallon keuhkojen eli terveiden monimuotoisten metsien ja merien terveen viherplanktonin merkityksen hyvinvointimme kulmakivinä.

EU:n ja maailman kansojen katse on hetkellisesti suuntautunut Lahteen, kun Lahdesta tuli tämän vuoden Euroopan ympäristöpääkaupunki. Toivon hartaasti, että tulevissa kuntavaaleissa valittavat poliitikot jatkaisivat sitä strategista polkua, jota lähdimme tallaamaan, kun julistauduimme ”rohkeaksi ympäristökaupungiksi”. Koronan voittamisen välttämättömyys on nostanut eteemme ”terveys ensin” arvon välttämättömyyden biologisen olemassaolomme reunaehtona. Sen edessä koko ihmiskunta ja ihmisen luontosuhde joudutaan määrittämään uudelleen. Toivon, että Lahti jatkaa valitsemallaan tiellä ja yhdistää siihen rauhantahdon edistämisen ja suvaitsevaisuuden ilmapiirin rakentamisen.