Harjun Terveys Oy:n kaksi ensimmäistä kuukautta näyttää yleisesti ottaen edenneen hankkeen suunnitelleiden tahojen käsikirjoituksen mukaan. Yksi ongelma putkahti kuitenkin julkisuuteen – lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen järjestäminen. Päijät-Hämeen keskussairaalan eläköityneen johtajan nykyisen kepulaisen kuntapoliitikon Martti Taljan antamien tietojen mukaan Helsingin yliopiston tulkinnan mukaan ”terveydenhuollon ammattihenkilölaki ja sen asetuksen 8§ muodostaa juridisen esteen yleislääketieteeseen ja sairaalaerikoisaloille erikoistumiseen kuuluvan yhdeksän kuukauden pituiselle yleislääketieteen erityiskoulutukselle yksityisessä yrityksessä” (ESS 7.2.2021). Talja on perustellusti huolissaan Päijät-Hämeen alueen lääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta, sillä Harjun Terveys Oy:n rajaaminen sopimattomaksi erikoistumiskoulutuspaikaksi vaikeuttaa sekä sairaala- että terveyskeskuslääkäreiden erikoistumista alueella.
Havaittuun ongelmaan ovat reagoineet niin paikalliset lääkärijärjestöt kuin Lääkäriliittokin painostamalla kannanotoillaan Helsingin yliopistoa ja valtion hallintoa muuttamaan lain tulkintaa. He vetoavat myös siihen, että mm Tampereen yliopisto tulkitsee väljemmin kyseistä lain kohtaa. Taljan mukaan voimassa olevat lainsäädännön rajoitteet ”eivät edusta enää nykyaikaa”.
Nykyaikaa Taljankin ajattelutavan mukaan on ”terveyskapitalismin” tunkeutuminen osaksi julkista palvelujärjestelmää. Ilmeisesti Harjun terveyshankkeen puuhahenkilöt olettivat, että lait ja asetukset muuttuvat, kun he käskevät yliopiston hallintoa ja terveysviranomaisia muuttamaan tapojaan tulkita lakeja uudestaan muuttuneisiin olosuhteisiin vedoten.
Jää nähtäväksi, kuinka tuossa käy? Lääkärilehti kertoi 19.2. tuoreesta kuntatyönantajien kanssa yhdessä tehdystä terveyskeskusten lääkäritilannetutkimuksesta. Ulkoistusten ja ostopalveluiden osuus oli 7.10.2020 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 10.9 %. Terveyskeskuslääkäritilanne on siis paranemassa koko maassa.
Päijäthämäläisille luottamushenkilöille on ainakin viimeiset 20 vuotta syötetty toisenlaista tarinaa. Tarjolla olevan ”virkahenkilötotuuden” mukaan mitään muuta keinoa ei ole saada alueelle lääkäreitä, kuin ulkoistukset ja sen jatkona uusi innovaatio Mehiläisvetoinen osakeyhtiö, jossa kuntayhtymä on vähemmistöosakkaana.
Usko tuohon tarinaan rakoili jo elokuussa 2020, kun Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä teki päätöstään Sotepalveluja tuottavan yhtiön perustamisesta. Tulossa olevan soteuudistusesityksen sisältö oli jo tuossa vaiheessa lahtelaisten luottamushenkilöiden tiedossa, samoin se, että perustettu yhteisyritysmalli on ristiriidassa soten perustavoitteen – vahva julkinen palvelujen tuottaja – kanssa.
Kiinnostavaa on, että julkiset terveyskeskukset houkuttelevat jo nyt paremmin uutta lääkärisukupolvea töihin kuin aikaisemmin. Se kertoo asennemuutoksesta, missä terveys ensin on nousemassa nuorten lääkäreiden arvohierarkiassa tärkeämmäksi asiaksi, kuin rikastuminen ja bisnes ensin. Kun 1990-luvun alun laman leikkausten yhteydessä julkiset terveyspalvelut ajettiin kriisiin, syntyivät lääkärityövoiman välitysmarkkinat ja sen jatkona kokonaisulkoistusmallit ohjaamaan kuntapalveluiden kehitystä pulan vallitessa.
Näyttää siltä, että viimeistään koronapandemia avasi niin päättäjien kuin alan ammattihenkilöidenkin silmät. Julkiset terveyspalvelut ovat osa yhteiskuntiemme terveys- ja turvallisuusstrategiaa, missä yliopistojen ohjaama koulutus ja tutkimustyö ovat avainasemassa puolustamassa meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. On surullista, että bisneslobbareiden talutusnuorassa olevat päijäthämäläispoliitikko sooloilijat ajoivat maakuntamme sivuraiteelle soteuudistuksen valtavirrasta.
Toivottavasti tuo sekoiluseikkailu jää lyhytaikaiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilökoulutusta koskevan lainsäädännön muotoilu ja tulkinnat tullevat kulkemaan ensisijaisesti maan kehityksen valtavirran mukaan. Saadaanko sitten aikaseksi, jotain määräaikaisia poikkeussopimuksia estämään poliitikkojen aikaansaama lääkäripako Päijät-Hämeestä, kunnes soten kokonaiskuvio on saanut lain voiman, jää nähtäväksi.