Tämä päivä jää historiaamme sosiaalisten perusoikeuksiemme ja kansanvallan laajentamisen päivänä. Sosiaaliset perusoikeudet kirjattiin perustuslakimme 19 §:ään 11.6.1999 seuraavasti: ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”
Tänään valitsemme vaaleilla ne kansanvallan elimet, jotka päättävät miten nuo yli 20 vuotta sitten eduskunnan toimesta säädetyt perusoikeudet toteutuvat tulevaisuudessa. On ollut hienoa havaita, että saimme vaaleihin runsaasti ehdokkaita, jotka ovat vaalikampanjan aikana perehtyneet tuleviin tehtäviinsä sotevaltuutettuina.
Puolueiden välisissä keskusteluissa on löytynyt melko laaja yhteisymmärrys siitä, mihin suuntaan tulevat sotepalvelut kehittyvät. Hallinnon tasolla uudistusta on valmisteltu 15 vuotta, joten ihan tyhjältä pöydältä emme lähde liikkeelle.
Olen iloinen siitä, että oma puolueeni Vasemmistoliitto on saanut ehdokkaikseen runsaasti soteosaajia ja muita omalla panoksellaan paremman soten puolesta toimivia kansalaisvaikuttajia. Vasemmistoliitto on onnistunut tuomaan perusviestimme hyvin esille valtakunnallisissa vaalikeskusteluissa. Valmistelimme myös alueellisen vaaliohjelman Päijät-Hämeessä toisin kuin monet muut puolueet.
Hyvän vaalimenestyksen ainekset ovat siis kasassa.
Tulos riippuu kuitenkin äänestäjistä, joilla on viimeinen sana sanottavanaan siitä, millaisen mandaatin he valitsemilleen edustajille antavat.
Tulos tulee riippumaan myös valtiovallan politiikasta, eli siitä millaiset voimavarat valtio myöntää sotealueille nyt, kun rahoitus siirtyy kokonaan valtion tehtäväksi.
Palvelumaksuja voivat sotealueet toki kerätä, mutta niiden merkitys on marginaalinen. Vasemmistoliitto kannattaa terveyskeskusmaksuista luopumista, koska se edistää terveyden tasa-arvoa helpottaen pienituloisten ihmisten hakeutumista palvelujen piiriin.
Myös muissa maksuissa, kuten ikäihmisten hoivapalvelu ja kotipalvelumaksuissa tulisi kulkea tarve edellä rahastamisen sijaan.
Sosiaaliturvauudistuksen kokonaisuus on saatu tämän hallituksen aikana parlamentaarisen komitean pohdittavaksi. Edistyminen tässä työssä on osa sosiaalisten perusoikeuksien oikeudenmukaista rakentamista. Olemme nähneet, että sosiaaliturvasta on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa ”tilkkutäkki”, johon päässyt syntymään erilaisia porsaanreikiä ja epätasa-arvoa aiheuttavia tekijöitä.
Nykyjärjestelmässä on paljon myös syrjäytymistä edistäviä tekijöitä niin ikäihmisiin kuin nuoriinkin kohdistuen.
Työelämässä olevat ovat onnistuneet saamaan vahvemman sosiaali- ja terveysturvan mm maksuttomien työterveyspalvelujen kautta. Noita saavutuksia ei tule missään tapauksessa vesittää, vaan laajentaa ennalta ehkäisyn ja maksuttomuuden periaate koskemaan koko väestöä.
Tehkäämme tästä sosiaalisten perusoikeuksien ja kansanvallan laajentamisen päivästä historiallisesti merkittävä kamppailu ”tasapuolisten ja oikeudenmukaisten palvelujen puolesta kaikille”, kuten ohjelmassamme kerromme.